Ensimmäinen maailmansota puhkesi 28. heinäkuuta 1914. Siinä olivat vastakkain ympärysvallat (mm. Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä) ja keskusvallat (mm. Saksa ja Itävalta-Unkari). Sodan odotettiin jäävän lyhyeksi, mistä johtuen monet tarttuivat innolla aseisiin. Osa jopa oletti sodan olevan ohi joulukuuhun mennessä. Taistelukentät hiljenivät kuitenkin vasta 11. marraskuuta 1918 eli tasan 100 vuotta sitten.
Mannerheim palveli Venäjän armeijassa
Suomi oli ensimmäisen maailmansodan aikaan vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Suomella ei ollut Venäjän vallan loppuvaiheessa omaa sotaväkeä, mutta suomalaisia upseereita palveli keisarikunnan armeijassa. Kaiken kaikkiaan heitä arvioidaan olleen noin 3 000–4 000 miestä. Monet heistä olivat käyneet Suomen Kadettikoulun, jossa koulutettiin upseereita keisarikunnan tarpeisiin.
Suomalaisupseereja osallistui arvioiden mukaan noin 300 ensimmäiseen maailmansotaan. Heistä tunnetuin on Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka oli tosin valmistunut upseeriksi Pietarissa. Hän oli opiskellut Suomen Kadettikoulussa, mutta erotettu sieltä huonon käytöksen vuoksi. Mannerheim palveli monien muiden suomalaisupseerien tavoin maailmansodan aikaan Itävalta-Unkarin vastaisilla rintamilla. Joulukuussa 1914 hän sai arvostetun Pyhän Yrjön ristin.
Sota innosti vapaaehtoisuuteen
Ensimmäinen maailmansota innosti suomalaisia hakemaan venäläisiin upseerikouluihin. Kouluihin oli aluksi hankala päästä, mutta koska väkeä tarvittiin, asiaa helpotettiin elokuussa 1914. Uusi Suometar julkaisi tuolloin asiaa koskevan Suomen kenraalikuvernöörin kirjoituksen, jossa todettiin, että ”syntyperäisiä suomalaisia, jotka ovat suorittaneet klassisen- tai reaalilyseon tai sitten kauppaopiston kurssin, otetaan kaksiluokkaisiin sotakouluihin ilman tutkintoa”.
Koulutus houkutteli, sillä upseerin arvon saattoi saada vain neljässä kuukaudessa. Venäjän armeijaan liittyi suomalaisia myös tavallisina sotamiehinä. Valtaosa lähtijöistä oli renkejä ja sekatyöläisiä, minkä lisäksi mukana oli henkilöitä, jotka olivat käytännössä irtolaisia. Arvioiden mukaan rivimiehiksi värväytyi noin 550 suomalaista.
Sotakoulutusta Saksasta
Suomalaisia oli myös Saksan puolella. Vuonna 1915 ensimmäiset suomalaiset lähtivät Saksaan saadakseen sotilaallisen koulutuksen – heidän tavoitteenaan oli maamme irrottaminen Venäjän keisarikunnasta. Hanke naamioitiin partiotoiminnaksi.
Kaiken kaikkiaan suomalaisia liittyi Saksan armeijaan maailmansodan aikaan noin 1 900 miestä. Valtaosa heistä toimi jääkäripataljoona 27:ssä. Joukko oli varsin kirjava – mukana oli niin akateemisen loppututkinnon kuin vain kansakoulun suorittaneita. Osa ei ollut käynyt minkäänlaista koulua. Pataljoonaan kuului muun muassa maanviljelijöitä, työläisiä ja merimiehiä.
Suomalaisia taisteli Saksan joukoissa sekä itä- että länsirintamalla. Heitä kaatui verrattain vähän, arvioiden mukaan alle 100 henkeä. Venäjän joukoissa taistelleita vapaaehtoisia menehtyi lukumäärään suhteutettuna huomattavasti enemmän.
Suomalaisia länsiarmeijoissa
Venäjä ja Saksa eivät jääneet ainoiksi maiksi, joiden armeijoissa suomalaisia palveli. Suomalaisia oli tiettävästi ainakin Australian, Ison-Britannian, Kanadan, Ranskan ja Yhdysvaltojen armeijoissa. Kuten listasta huomaa, suomalaisia oli jo tuossa vaiheessa eri puolilla maailmaa – heitä oli jopa Etelä-Afrikan ja Uuden-Seelannin joukoissa.
