Kultamarkkojen kuningas
Suomen suuriruhtinaskunnan asukkaat pääsivät käyttämään kultaisia markkoja 1870-luvun lopussa. Kyseisiä 10 ja 20 markan kultalyöntejä käytti tosin vain varakkaampi väestö. Kultarahoja valmistettiin tarpeen mukaan, viimeisen kerran vuonna 1913.
Kaikki kultamarkat eivät suinkaan ole keräilyarvoltaan samanlaisia. Yksi niistä on kiistattomasti ylitse muiden – 20 markkaa vuodelta 1912, jossa on L-kirjain. Kyseessä on todellinen harvinaisuus, jonka hinta on noussut huutokaupassa parhaimmillaan yli 17 000 euroon!
Maaginen L-kirjain
Mikä tekee juuri tuosta kultarahasta niin erikoisen? Salaisuus on L-kirjain, joka viittaa Suomen Rahapajan johtaja Conrad Lihriin. Suomen Rahapajan johdossa ehti olla kultamarkkojen valmistusaikaan kolme henkilöä: August Fredrik Soldan (1861–1885), Conrad Lihr (1885–1912) ja Isak Gustaf Sundell (1912–1947). Kultarahoihin ikuistettiin siis ajasta riippuen joko S (Soldan), L (Lihr) tai S (Sundell).
Lihr jäi eläkkeelle kesken vuoden 1912. Täten alkuvuoden rahoissa on L-tunnus ja loppuvuoden rahoissa S-tunnus. Alkuvuoden kultarahojen lyöntimäärää ei tarkkaan tiedetä, mutta L-tunnuksella varustettuja 20 markan rahoja on saatavilla erittäin vähän. Kaikki 20 markkaa 1912 L -kultarahat eivät tosin suinkaan ole arvoltaan ennätysluokkaa, sillä rahojen arvoon vaikuttaa niiden kunto.
”Fennian” kultaiset ensilyönnit
Suomen 10 ja 20 markan kultarahojen etusivulla on kaksipäistä kotkaa kuvaava Venäjän valtakunnanvaakuna. Suomen leijonavaakuna on löytänyt paikkansa kotkan rintakilvestä. Takasivulla on nimellisarvo, vuosiluku ja mielenkiintoinen yksityiskohta – grammoina ilmaistu merkintä kultapitoisuudesta. Suomi siirtyi nimittäin metrijärjestelmään vasta vajaat kymmenen vuotta rahojen liikkeeseenlaskun jälkeen.
Vuonna 1866 käyttöön tulleisiin 1 ja 2 markan hopearahoihin ei oltu ikuistettu maan nimeä. Asia tuli ajankohtaiseksi kultarahojen kohdalla, mutta nimen muoto ei ollut itsestäänselvyys. Yksi ehdotuksista oli Fennia, joka oli kenties saanut innoituksensa Sveitsin Helvetiasta. Lopulta rahoihin lyötiin teksti FINLAND SUOMI. Suomen kultarahoja pidettiin varsin onnistuneina – ne palkittiin jopa Pariisin maailmannäyttelyssä hopeamitalilla!
Mitä kultamarkoilla sai?
Kultarahoja ei löytynyt aikoinaan kovinkaan monelta, sillä Suomi oli kultamarkkojen julkaisuaikaan köyhä suuriruhtinaskunta. Ensimmäiset kultamarkat lyötiin vuonna 1878. Tuolloin 10 markalla sai esimerkiksi 90 kiloa perunoita ja 7 kiloa voita – 20 markalla tietenkin tuplamäärän. Saadakseen 10 markkaa työmiehen piti tehdä töitä keskimäärin noin 45 tuntia.