Itsenäisen Suomen alkuaikoina armeijan lippujuhlaa vietettiin toukokuun 16. päivänä. Vuonna 1942 juhla siirrettiin kesäkuun 4. päivälle varsin hyvästä syystä – Mannerheim täytti tuolloin 75 vuotta. Juhla tunnettiinkin seuraavina vuosina Suomen marsalkan syntymäpäivänä. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1950.
Vastahakoinen päivänsankari
Mannerheim ei olisi halunnut juhlistaa 75-vuotispäiväänsä, vaan olla rintamalla sotilaidensa kanssa. Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti ja hallitus saivat kuitenkin Mannerheimin suostumaan onnittelutilaisuuteen. Ylipäällikkö asetti omat ehtonsa – kaikille sotilaille oli tarjottava syntymäpäiväryyppy ja esikunnissa tarjottavan ruuan piti olla tavanomaista parempaa.
Juhlintaa kiskojen päällä
Toisin kuin voisi kuvitella, juhlatilaisuutta ei vietetty Mannerheimin huvilassa, vaan junassa. Huvilassakin oli tosin onnitteluiden vastaanotto, mutta ilman päivänsankaria. Mannerheim itse otti vieraansa vastaan salonkivaunussa Imatralla, Kaukopään tehtaan rata-alueella.
Vieraisiin kuuluivat mm. presidentti Ryti, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila, pääministeri Johan Wilhelm Rangell ja puolustusministeri Rudolf Walden. Yllättäen paikalle saapui myös Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler, joka antoi Mannerheimille lahjaksi kolme Steyer-maastoautoa.
Varsinaisen juhlalounaan Mannerheim nautti korkea-arvoisten vieraidensa kanssa ravintolavaunussa numero 2016. Tarjolla oli muna-riisi- ja kaalipiirakoita, keitettyä lohta, täytettyä hanhea, hedelmäsalaattia ja kahvia.
Lahjaksi oma katu ja uniikki arvonimi
Mannerheimin syntymäpäivää muistettiin lippujuhlan lisäksi myös muilla tavoin. Helsinkiin saatiin Mannerheimintie, minkä lisäksi ylipäällikkö sai ensimmäisenä ja ainoana Suomen marsalkan arvonimen. Perustelu kuului seuraavasti: ”Loistavat sotilaalliset tekonne asettavat Teidät kunniapaikalle historiamme suurimpana sotilaana”.
Yksi mieluisimpia lahjoja oli metsästysmaja, jonka sotilaat rakensivat Lieksajärven rantaan lähelle Repolan kylää. Majakokonaisuuteen kuului myös erillinen sauna ja kalamaja. Kaksi vuotta myöhemmin maja meinasi jäädä Neuvostoliiton puolelle, joten se siirrettiin Lopelle Puneliajärven rantaan.
Eduskunta aikoi antaa Mannerheimille lahjaksi Helsingistä Bomanin huvilan, jossa ylipäällikkö oli ollut vuokralla jo 18 vuoden ajan. Huvilan omistanut Fazerin perhe ei suostunut kuitenkaan myymään taloa. Niinpä eduskunta antoi lahjaksi 12 miljoonaa markkaa, jonka turvin Mannerheim osti Lohjalta Kirkniemen kartanon.
Astele Mannerheimin jalanjäljillä!
Mannerheim-museo, Helsinki
Mannerheimin koti, Bomanin huvila
Louhisaaren kartano, Askainen
Mannerheimin synnyinkoti
Tamminiemi, Helsinki
Presidenttikauden virka-asunto, nykyinen Urho Kekkosen museo
Päämajamuseo, Mikkeli
Ylipäällikön työskentelytila
Mannerheimin metsästysmaja, Loppi
Iloa tuonut 75-vuotislahja
Neljän Tuulen tupa, Hanko
Mannerheimin isännöimä kahvila
Ravintolavaunu numero 2016, Sastamala
Mannerheimin 75-vuotislounaan tarjoilupaikka
Salonkivaunu, Mikkeli
Mannerheimin 75-vuotisjuhlapaikka. Avoinna vain ylipäällikön syntymäpäivänä kesäkuun 4. päivänä.
Marsalkan suosimia paikkoja:
Hotelli Seurahuone, Helsinki
Ravintola Kaisaniemi, Helsinki
Ravintola Savoy, Helsinki
Täyttäessäni 75 vuotta aikana, jota painaa raskas vakavuus, ja edelleen vastatessani Suomen puolustuksesta käsitän, nöyrästi kiitollisena, sallimuksen lahjaksi saada olla sellaisen luottamuksen kohteena, jota pystyy osoittamaan vain koettelemuksissa kypsynyt kansa. Tunnen syvästi tämän luottamuksen suuren arvon. Tiedän mihin kansamme pystyy, olen nähnyt sen järkkymättömän tyyneyden, ihaillut sen yksimielisyyttä, kärsivällisyyttä, uhrimieltä ja tekojen voimaa.
Kaikesta minulle tänään osoitetusta hyväntahtoisuudesta ja ystävyydestä esitän lämpimän, kunnioittavan kiitokseni.
Mannerheim
Päämajassa, kesäkuun 4. p:nä 1942