Kuva: Vilskettä olympiastadionin edustalla Helsingin olympialaisissa 1952. Kuvat: Urheilumuseo

Kun Paavo Nurmi sytytti olympiatulen Helsingin Olympiastadionilla ja 3 000 kyyhkystä päästettiin vapaana lentoon, koko Suomi nousi kuvainnollisesti uuteen aikaan.

Pitkien sotavuosien jälkeen järjestetyt vuoden 1952 kesäolympialaiset ovat yksi historiamme upeimmista hetkistä.

Olympiastadion toimi Helsingin olympialaisten päänäyttämönä. Stadionilla tapahtui kisojen kaikkina päivinä 19.7.‒3.8.1952. Yleisökapasiteetti oli puisten lisäkatsomoiden ansiosta yli 70 000 katsojaa. Stadionin edelleen voimassa oleva katsojaennätys 70 435 saavutettiin heti avajaisissa. Kaikkiaan olympiavuonna 1952 ylitettiin 850 000 katsojan raja.

Yleisurheilun lisäksi Olympiastadionin nurmella pelattiin jalkapallon välierä- ja loppuottelut sekä pesäpallon ja käsipallon näytösottelut. Viimeisenä kisapäivänä stadionin valtasivat esteratsastajat.

Maailman kaunein stadion

Arkkitehtien Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelema Helsingin Olympiastadion on oman aikakautensa funktionaalisen arkkitehtuurin tyylipuhdas helmi. Maailman kauneimmaksi kehuttu stadion rakennettiin aikana, jolloin raha ei ollut urheilun kantava voima. Museoviraston toimesta suojeltu julkisivu näyttää vuonna 2020 valmistuneen suuren remontin jälkeen edelleen samalta kuin valmistumisvuonna 1938.

Helsingin olympialaisten toiseksi viimeisenä kilpailupäivänä 2.8.1952 maailman kauneimmalla stadionilla nähtiin maailman kaunein nainen. Yleisö kohahti ja median edustajat ryntäilivät, kun tuore Miss Universum Armi Kuusela tuli seuraamamaan miesten jalkapallon loppuottelua.

Lähes 3 000 tapahtumaa

Suomen itsenäisyyden ja urheilun symboliksi rakennetulla Olympiastadionilla on yli 80 vuoden aikana järjestetty kaikkiaan yli 2 800 erilliseksi luokiteltavaa tapahtumaa: kilpailuja, otteluja, konsertteja ja muita tilaisuuksia.

Olympiastadion toimi talvi- ja jatkosodan aikana myös sotalaitoksemme monipuolisessa käytössä. 72 metriä korkea Stadionin torni oli tärkeä osa Helsingin ilmapuolustusta ja sodassa haavoittuneet saattoivat viettää toipumislomaa stadionin seinien suojissa. Torni toimi aikanaan myös tv-linkkinä ja mahdollisti maamme ensimmäiset televisiolähetykset.