Pieni kansamme pääsi jälleen puhaltamaan yhteen hiileen ja näyttämään vahvuutensa koko maailmalle. Suomalaisille kisat merkitsivät urheilun ohella sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden päätösjuhlaa ja kansainvälistymisen alkua.
Kisat jättivät jälkensä myös keräilymaailmaan, sillä Helsingin olympiakisojen kunniaksi julkaistiin maailman ensimmäinen nykyaikaisia olympialaisia kunnioittava juhlaraha! Siitä sai alkunsa myös suomalainen juhlarahaperinne.
Helsingin olympialaiset piti alun perin järjestää jo vuonna 1940, mutta kisat saatiin Suomeen lopulta vasta vuonna 1952. Valtiovarainministeriö ehti kuitenkin julistaa juhlarahan suunnittelukilpailun jo vuonna 1939. Voittajaksi valittiin kuvanveistäjä Aarre Aaltosen ja graafikko Matti Visannin yhteinen työ ”Kalevan tammi”.
Kisojen viivästyttyä kahdellatoista vuodella alkuperäisiin suunnitelmiin jouduttiin tekemään joitain muutoksia. Rahan lyönnistä säädettiin uusi laki ja asetus kesäkuussa 1951. Juhlarahan tekstiksi tuli XV OLYMPIA ja nimellisarvoksi muutettiin 500 markkaa. Myös rahan kokoa ja hopeapitoisuutta pienennettiin.
Toisin kuin nykyajan juhlarahat Helsingin olympialaisia varten lyöty hopearaha tehtiin alun perin käyttörahaksi. Sen asema maailman ensimmäisenä nykyaikaisia olympialaisia kunnioittavana juhlarahana nosti kuitenkin nopeasti sen arvostusta ja teki siitä kysytyn keräilykohteen kaikkialla maailmassa.
Helsingissä alkanut olympialaisia kunnioittavien juhlarahojen lyönti jatkui Innsbruckin kisoissa vuonna 1964 ja on siitä lähtien kuulunut lähes kaikkien kisajärjestäjien ohjelmaan. Yhä suositummaksi keräilykohteeksi nousseita olympialaisten kunniaksi julkaistavia rahoja odotetaan nykyisin jo lähes yhtä innokkaasti kuin itse kisoja.