Keisari Konstantinus Suuren pronssifollis
Jos tämä pronssiraha osaisi puhua, sillä olisi varmasti paljon kerrottavaa. Se on ehtinyt nähdä maailmaa yli 1 600 vuoden ajan – se on voinut olla aikoinaan niin keisarin kuin kerjäläisenkin kädessä. Tämän historiaa täynnä olevan rahan on lyöttänyt eräs Rooman merkittävimpiä keisareita: Konstantinus Suuri (vallassa 306–337).
- Kuuluisan keisari Konstantinus Suuren pronssifollis
- Aito ja laadukas käyttöraha yli 1 600 vuoden takaa
- Kuvituksena itse keisarin muotokuva
- Lahjaksi kyseisestä aikakaudesta kertova kirjanen ja roomalaisrahojen keräilyopas (arvo 14,95 euroa)
- Et sitoudu muihin tilauksiin
Saat rahan mukana yksilöllisen aitoustodistuksen, johon on kuvattu juuri Sinun rahasi. Myös rahan suojana oleva erikoiskapseli sisältää tietoja rahastasi. Saat lahjaksi Konstantinus Suuren aikakaudesta kertovan englanninkielisen kirjasen sekä suomenkielisen Roomalaisten rahojen keräilyoppaan, jotka molemmat on kirjoittanut historioitsija ja arkeologi Guy de la Bédoyère.
Konstantinus Suuri on vaikuttanut Sinunkin elämääsi!
Konstantinus Suuren kaudella tehtiin monia merkittäviä päätöksiä. Vuonna 321 Konstantinus Suuri julisti, että sunnuntai, auringon päivä, oli jatkossa lepopäivä. Näin on vieläkin valtaosassa länsimaista, kuten meillä täällä Suomessa. Lisäksi Rooman pääkaupunki siirrettiin Roomasta Byzantioniin, joka nimettiin Konstantinopoliksi. Nykyään me tunnemme kyseisen kaupungin Istanbulina.
Vuonna 313 annetun Milanon ediktin sanotaan poistaneen viimeiset esteet kristinuskon harjoittamiselta ja vieneen kristinuskon laillistamisen loppuun. Tämän vuoksi Konstantinus Suurta kutsutaan kristinuskon laillistajaksi. Hän otti itsekin kasteen ennen kuolemaansa ollen täten Rooman ensimmäinen kristitty keisari.
Tekniset tiedot
- Materiaali:
- Pronssi
- Nimellisarvo:
- Follis
- Halkaisija:
- n. 18–22 mm
- Paino:
- n. 2–4 g
- Lyöntiaika:
- 306–337 jKr.
- Kuva-aihe:
- Konstantinus I, kääntöpuolen kuvitus vaihtelee
Rooman pronssifollis
Folliksen kerrotaan tarkoittavan nahasta tehtyä laukkua, jossa säilytettiin rahoja. Kun puhutaan juuri rahasta, folliksella tarkoitetaan yleensä keisari Diocletianuksen noin vuonna 294 käyttöön ottamaa pronssirahaa, jossa oli alkujaan ohut hopeakerros. Kyseistä rahaa kutsutaan tosin myös nummukseksi, sillä rahan tarkka historia on hämärän peitossa. Ajan saatossa folliksen kokoa pienennettiin. Follis teki uuden tulemisen Bysantin valtakunnan aikaan, jossa se oli suurikokoinen pronssiraha.
Coins & History Foundation
Suomen Moneta tekee yhteistyötä kansainvälisen Coins & History Foundationin kanssa, jonka taustalta löytyy numismaattisen maailman keskeisiä toimijoita. Säätiön tarkoituksena on tuoda keräilyharrastusta entistä enemmän esille sekä tarjota mielenkiintoista lisätietoa eri aikakausien rahoista ja mitaleista.
