Nobel-palkitun presidenttimme taidemitali

Kookas mitali kotimaista käsityötä

Presidentti-mitali: Martti Ahtisaari

Arvostele ensimmäisenä!

0
  • Kotimaista käsityötä
  • Korkea reliefi
  • Suurikokoinen – painoa yli 400 grammaa!
  • Tyyppi: Yksittäistuote
  • Saatavilla oleva määrä: Vielä saatavilla
Hinta: 99,00 €

Nobel-palkitun presidenttimme Martti Ahtisaaren taidemitali on yksi Mitalitaiteen killan näyttävän Suomen presidentit -sarjan arvostetuista mitaleista.

Mitalin on suunnitellut eturivin kuvanveistäjiimme lukeutuva Heikki Häiväoja, joka kuoli 90-vuotiaana syyskuussa 2019. Häiväojan tunnetuimpia töitä ovat mm. vuonna 1963 suunniteltu hopeamarkka ja viiden markan metalliraha vuodelta 1972.

Martti Ahtisaari, Suomen 10. presidentti 1994-2000

Ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tuli virkaansa huippudiplomatian parista – ja palasi siihen sujuvasti presidenttikautensa jälkeen. Kotimaassa hänet muistetaan maakuntamatkoistaan, joilla syntyi suora kontakti kansalaisten ja presidentin välille. Hän loisti myös kansainvälisenä rauhanneuvottelijana, ja sai elämäntyöstään arvostetun Nobelin rauhanpalkinnon (2008).

Viipurissa 23.6.1937 syntynyt Martti Oiva Kalevi Ahtisaari on norjalaista sukujuurta (Adolfsen). Oulussa kansakoulunopettajaksi opiskeltuaan Ahtisaari päätyi NMKY:n Liikuntakasvatuslaitoksen opiskelijakodin johtajaksi Pakistaniin. Sieltä kertyi myös diplomatiaoppia Suomen kaupallisen edustuksen kansliassa. Suomessa Ahtisaari valmistui Kauppakorkeakoulusta ja pääsi mukaan UM:n kehitysaputoimintaan.

Ahtisaari toimi urallaan paitsi Tansanian myös Sambian, Somalian ja Mosambikin suurlähettiläänä. Vuosina 1976–83 hän työskenteli YK:n Namibian valtuutettuna New Yorkissa. Suomessa hän toimi UM:ssä, kunnes palasi YK:n leipiin toimien ratkaisevana tekijänä Namibian itsenäisyyskriisin laukaisemisessa (1989). Seuraavaksi Ahtisaari ryhtyi YK:n edustajana selvittämään Bosnian kriisiä (1992).

Suomessa Ahtisaari valittiin SDP:n presidenttiehdokkaaksi ohi Koiviston seuraajaksi povatun Kalevi Sorsan. Hän voitti Elisabeth Rehnin vaalien toisella kierroksella ja nousi Suomen presidentiksi 10.3.1994. Mannerheimin ohella Ahtisaari on ainoa presidenttimme, joka ei ole toiminut kansanedustajana eikä ministerinä.

Presidenttinä hän matkasi paljon ja vaali henkilökohtaisia suhteita – kauppapolitiikkaa unohtamatta. Ahtisaari liputti EU:n ja yhteisvaluutan puolesta. Kohutun ”lautaskriisin” ratkaisuna Suomi sai EU-pöytään kaksi paikkaa silloin, kun käsiteltiin ulko- ja turvallisuuspoliitiikkaa. Vuonna 1999 Ahtisaarta tarvittiin Kosovon kriisin selvittelyyn EU:n edusmiehenä. Onnistumiset toivat hänelle Fulbright-säätiön palkinnon (2000).

Toiselle presidenttikaudelle Ahtisaari ei halunnut, vaan perusti Helsinkiin konfliktinratkaisujärjestön. Crisis Management Initiative (CMI) ehkäisee ja ratkaisee väkivaltaisia konflikteja epävirallisen neuvottelun ja vuoropuhelun avulla.

Hinta:99,00 €
Lyöntivuodet:
2017-2019
Lyöntimaa:
Suomi
Suunnittelija:
Heikki Häiväoja
Materiaali:
Taidepronssi
Paino:
414 g
Halkaisija:
72 mm
Lyöntimäärä:
1000 kpl
Etusivu:
Martti Ahtisaaren potrettikuva
Takasivu:
Euroopan kartta palapelinä, jossa Suomi näkyy EU:n joukkoon kuuluvana

Nobel-palkitun presidenttimme Martti Ahtisaaren taidemitali on yksi Mitalitaiteen killan näyttävän Suomen presidentit -sarjan arvostetuista mitaleista.

Mitalin on suunnitellut eturivin kuvanveistäjiimme lukeutuva Heikki Häiväoja, joka kuoli 90-vuotiaana syyskuussa 2019. Häiväojan tunnetuimpia töitä ovat mm. vuonna 1963 suunniteltu hopeamarkka ja viiden markan metalliraha vuodelta 1972.

Martti Ahtisaari, Suomen 10. presidentti 1994-2000

Ensimmäinen suoralla kansanvaalilla valittu Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tuli virkaansa huippudiplomatian parista – ja palasi siihen sujuvasti presidenttikautensa jälkeen. Kotimaassa hänet muistetaan maakuntamatkoistaan, joilla syntyi suora kontakti kansalaisten ja presidentin välille. Hän loisti myös kansainvälisenä rauhanneuvottelijana, ja sai elämäntyöstään arvostetun Nobelin rauhanpalkinnon (2008).

Viipurissa 23.6.1937 syntynyt Martti Oiva Kalevi Ahtisaari on norjalaista sukujuurta (Adolfsen). Oulussa kansakoulunopettajaksi opiskeltuaan Ahtisaari päätyi NMKY:n Liikuntakasvatuslaitoksen opiskelijakodin johtajaksi Pakistaniin. Sieltä kertyi myös diplomatiaoppia Suomen kaupallisen edustuksen kansliassa. Suomessa Ahtisaari valmistui Kauppakorkeakoulusta ja pääsi mukaan UM:n kehitysaputoimintaan.

Ahtisaari toimi urallaan paitsi Tansanian myös Sambian, Somalian ja Mosambikin suurlähettiläänä. Vuosina 1976–83 hän työskenteli YK:n Namibian valtuutettuna New Yorkissa. Suomessa hän toimi UM:ssä, kunnes palasi YK:n leipiin toimien ratkaisevana tekijänä Namibian itsenäisyyskriisin laukaisemisessa (1989). Seuraavaksi Ahtisaari ryhtyi YK:n edustajana selvittämään Bosnian kriisiä (1992).

Suomessa Ahtisaari valittiin SDP:n presidenttiehdokkaaksi ohi Koiviston seuraajaksi povatun Kalevi Sorsan. Hän voitti Elisabeth Rehnin vaalien toisella kierroksella ja nousi Suomen presidentiksi 10.3.1994. Mannerheimin ohella Ahtisaari on ainoa presidenttimme, joka ei ole toiminut kansanedustajana eikä ministerinä.

Presidenttinä hän matkasi paljon ja vaali henkilökohtaisia suhteita – kauppapolitiikkaa unohtamatta. Ahtisaari liputti EU:n ja yhteisvaluutan puolesta. Kohutun ”lautaskriisin” ratkaisuna Suomi sai EU-pöytään kaksi paikkaa silloin, kun käsiteltiin ulko- ja turvallisuuspoliitiikkaa. Vuonna 1999 Ahtisaarta tarvittiin Kosovon kriisin selvittelyyn EU:n edusmiehenä. Onnistumiset toivat hänelle Fulbright-säätiön palkinnon (2000).

Toiselle presidenttikaudelle Ahtisaari ei halunnut, vaan perusti Helsinkiin konfliktinratkaisujärjestön. Crisis Management Initiative (CMI) ehkäisee ja ratkaisee väkivaltaisia konflikteja epävirallisen neuvottelun ja vuoropuhelun avulla.

Hinta:99,00 €
Tekniset tiedot
Lyöntivuodet:
2017-2019
Lyöntimaa:
Suomi
Suunnittelija:
Heikki Häiväoja
Materiaali:
Taidepronssi
Paino:
414 g
Halkaisija:
72 mm
Lyöntimäärä:
1000 kpl
Etusivu:
Martti Ahtisaaren potrettikuva
Takasivu:
Euroopan kartta palapelinä, jossa Suomi näkyy EU:n joukkoon kuuluvana