Leijonia lyöneen gladiaattorin hopearaha

Korkealuokkainen keräilykappale

Commoduksen denaari

Arvostele ensimmäisenä!

0
  • Näyttävä yhden denaarin hopearaha
  • Laadukas keräilykappale
  • Kookas raha – halkaisija jopa 20 millimetriä!
  • Tyyppi: Yksittäistuote
  • Saatavilla oleva määrä: Muutama saatavilla
Hinta: 199,00 €

Aito hopearaha antiikin Roomasta ajanlaskumme toiselta vuosisadalta

Kuuluisa keisari Commodus hallitsi Roomaa ja piti itseään erityisen suuressa arvossa, mikä koitui lopulta hänen kohtalokseen. Gladiaattorina voittamattoman ja legendan mukaan jopa jumalilta voimaa saaneen Commoduksen lähes 2 000 vuotta vanha raha on mielenkiintoinen pala historiaa.

  • Aito yhden denaarin hopearaha on kulkenut ulottuvillesi lähes kahden
    vuosituhannen mittaisen matkan.
  • Laadukas keräilykappale
  • Kyseessä on varsin näyttävä hopearaha, sillä sen halkaisija on jopa 20 millimetriä.

Yhden denaarin hopearahaa valmistettiin keisari Commoduksen valtakaudella vuosina 177–192. Etusivulle on lyöty antiikin tekniikalla kiharapäinen keisari Commodus, ja reunaa kiertää tämän nimeä kuvaava teksti M COMMODVS ANTONINVS PIVS. Commodus ikuisti rahojensa takasivuille eri jumaluuksia. Hänen rahoissaan esiintyvät muun muassa voiton jumalatar Victoria, onnen jumalatar Felicitas, vapauden jumalatar Libertas sekä runsaudensarvea pitelevä rauhan jumalatar Pax.

Arkeologien mukaan Roomassa käytettiin enimmäkseen kupari- ja pronssirahoja. Rooman rahajärjestelmän kulmakivi oli kuitenkin hopeinen denaari, joka levisi ennätyksellisen laajalle alueelle. Tämä hopearaha tuskin koskaan päätyi kerjäläisen taskuun – sen sijaan se on todennäköisesti kulkenut roomalaisten virkamiesten palkkapusseissa ja kauppiaiden kärryissä ympäri Rooman valtakuntaa. Ehkä jopa keisari Commodus itse on pyöritellyt omaa kuvaansa kantavaa hopearahaa sormiensa välissä!

Hinta:199,00 €
Nimellisarvo:
Denaari
Halkaisija:
n. 20 mm
Paino:
n. 3 g
Lyöntivuodet:
177 - 192 jKr
Materiaali:
Hopea

Commodus eli Lucius Aelius Aurelius Commodus (161–192) oli Rooman keisari vuosina 177–192. Hän oli Nerva-Antoninusten hallitsijasuvun seitsemästä keisarista viimeinen ja edeltäjänsä Marcus Aureliuksen biologinen poika. Aiemmat keisarit olivat adoptoineet seuraajansa, mutta Commodus peri Rooman keisariuden suoraan isältään.

Mahtipontinen Commodus tuli tunnetuksi itsevarmana gladiaattorina. Kritiikkiä nousi siitä, että korkea-arvoinen keisari laskeutui itse alas pölyiselle taisteluareenalle, jossa tavallisesti sotavangit ja orjat joutuivat viihdyttämään parempiosaisia katsojia henkensä menettäen. Asemansa vuoksi Commoduksen annettiin kuitenkin voittaa kaikki gladiaattoritaistelut, mikä nosti ainakin tämän omassa mielessä imagoa sekä hallitsijana että uhmakkaana taistelijana.

Commoduksen ongelmaksi muodostui huono suhteellisuudentaju. Keisarin kerrotaan surmanneen kerrallaan satoja leijonia ja muita villieläimiä gladiaattorihenkisissä näytöksissä osoittaakseen taistelumahtiaan, ja hän pukeutui innokkaana mytologian mahtavien jumalien asusteisiin.
Commodus vertasi itseään voimakkaaseen Herkulekseen, Jupiter-jumalan poikaan. Ympäri valtakuntaa nousi keisaria esittäviä Herkules-patsaita korvaten monia historiallisia veistoksia. Jopa Colosseumilla seisovan keisari Neron patsaan hartioille vaihdettiin Commoduksen pää, joskin alkuperäinen pää palautettiin paikalleen keisarin kuoleman jälkeen.

Todellisuuden ja jumalallisuuden raja muuttui yhä häilyvämmäksi jokaisen uuden nimen myötä, jonka keisari itselleen antoi. Lopulta kalenterin 12 kuukautta nimettiin keisarin mukaan (Lucius, Aelius, Aurelius, Commodus, Augustus, Herculeus…), ja sekä sotalegioona, senaatti että koko Rooman valtakunta saivat uudet Commodus-lähtöiset nimet.
Sen sijaan kansakunnan hallitsemiseen ”Herkuleksella” ei riittänyt aikaa, ja kansa alkoi nähdä nälkää. Lisäksi germaanit uhkasivat Rooman rajoja, joita huonosti johdetut legioonat eivät pystyneet pidättelemään. Korkea-arvoinen salaliitto järjesti Commoduksen kohtalon – onnistuneen salamurhan jälkeen patsaat, kuukaudet ja Rooman valtakunta palautettiin takaisin oikeille paikoilleen.

Aito hopearaha antiikin Roomasta ajanlaskumme toiselta vuosisadalta

Kuuluisa keisari Commodus hallitsi Roomaa ja piti itseään erityisen suuressa arvossa, mikä koitui lopulta hänen kohtalokseen. Gladiaattorina voittamattoman ja legendan mukaan jopa jumalilta voimaa saaneen Commoduksen lähes 2 000 vuotta vanha raha on mielenkiintoinen pala historiaa.

  • Aito yhden denaarin hopearaha on kulkenut ulottuvillesi lähes kahden
    vuosituhannen mittaisen matkan.
  • Laadukas keräilykappale
  • Kyseessä on varsin näyttävä hopearaha, sillä sen halkaisija on jopa 20 millimetriä.

Yhden denaarin hopearahaa valmistettiin keisari Commoduksen valtakaudella vuosina 177–192. Etusivulle on lyöty antiikin tekniikalla kiharapäinen keisari Commodus, ja reunaa kiertää tämän nimeä kuvaava teksti M COMMODVS ANTONINVS PIVS. Commodus ikuisti rahojensa takasivuille eri jumaluuksia. Hänen rahoissaan esiintyvät muun muassa voiton jumalatar Victoria, onnen jumalatar Felicitas, vapauden jumalatar Libertas sekä runsaudensarvea pitelevä rauhan jumalatar Pax.

Arkeologien mukaan Roomassa käytettiin enimmäkseen kupari- ja pronssirahoja. Rooman rahajärjestelmän kulmakivi oli kuitenkin hopeinen denaari, joka levisi ennätyksellisen laajalle alueelle. Tämä hopearaha tuskin koskaan päätyi kerjäläisen taskuun – sen sijaan se on todennäköisesti kulkenut roomalaisten virkamiesten palkkapusseissa ja kauppiaiden kärryissä ympäri Rooman valtakuntaa. Ehkä jopa keisari Commodus itse on pyöritellyt omaa kuvaansa kantavaa hopearahaa sormiensa välissä!

Hinta:199,00 €
Tekniset tiedot
Nimellisarvo:
Denaari
Halkaisija:
n. 20 mm
Paino:
n. 3 g
Lyöntivuodet:
177 - 192 jKr
Materiaali:
Hopea

Commodus eli Lucius Aelius Aurelius Commodus (161–192) oli Rooman keisari vuosina 177–192. Hän oli Nerva-Antoninusten hallitsijasuvun seitsemästä keisarista viimeinen ja edeltäjänsä Marcus Aureliuksen biologinen poika. Aiemmat keisarit olivat adoptoineet seuraajansa, mutta Commodus peri Rooman keisariuden suoraan isältään.

Mahtipontinen Commodus tuli tunnetuksi itsevarmana gladiaattorina. Kritiikkiä nousi siitä, että korkea-arvoinen keisari laskeutui itse alas pölyiselle taisteluareenalle, jossa tavallisesti sotavangit ja orjat joutuivat viihdyttämään parempiosaisia katsojia henkensä menettäen. Asemansa vuoksi Commoduksen annettiin kuitenkin voittaa kaikki gladiaattoritaistelut, mikä nosti ainakin tämän omassa mielessä imagoa sekä hallitsijana että uhmakkaana taistelijana.

Commoduksen ongelmaksi muodostui huono suhteellisuudentaju. Keisarin kerrotaan surmanneen kerrallaan satoja leijonia ja muita villieläimiä gladiaattorihenkisissä näytöksissä osoittaakseen taistelumahtiaan, ja hän pukeutui innokkaana mytologian mahtavien jumalien asusteisiin.
Commodus vertasi itseään voimakkaaseen Herkulekseen, Jupiter-jumalan poikaan. Ympäri valtakuntaa nousi keisaria esittäviä Herkules-patsaita korvaten monia historiallisia veistoksia. Jopa Colosseumilla seisovan keisari Neron patsaan hartioille vaihdettiin Commoduksen pää, joskin alkuperäinen pää palautettiin paikalleen keisarin kuoleman jälkeen.

Todellisuuden ja jumalallisuuden raja muuttui yhä häilyvämmäksi jokaisen uuden nimen myötä, jonka keisari itselleen antoi. Lopulta kalenterin 12 kuukautta nimettiin keisarin mukaan (Lucius, Aelius, Aurelius, Commodus, Augustus, Herculeus…), ja sekä sotalegioona, senaatti että koko Rooman valtakunta saivat uudet Commodus-lähtöiset nimet.
Sen sijaan kansakunnan hallitsemiseen ”Herkuleksella” ei riittänyt aikaa, ja kansa alkoi nähdä nälkää. Lisäksi germaanit uhkasivat Rooman rajoja, joita huonosti johdetut legioonat eivät pystyneet pidättelemään. Korkea-arvoinen salaliitto järjesti Commoduksen kohtalon – onnistuneen salamurhan jälkeen patsaat, kuukaudet ja Rooman valtakunta palautettiin takaisin oikeille paikoilleen.