Ruotsin hätäraha 1700-luvulta

Suuri Pohjan sota oli todella nimensä veroinen – se kesti yli 20 vuoden ajan. Useampi maa osallistui sotaan, niistä yhtenä tärkeimpänä Ruotsi, joka oli sodan alussa todellinen suurvalta. Sodan päätyttyä tilanne oli kuitenkin toinen, sillä Ruotsi joutui luopumaan laajoista alueista jättäen hyvästit suurvalta-ajalle.

Ruotsi ajautui sodan aikana lähes konkurssitilaan. Rahaa piti saada jostain, mutta ulkomainen laina ei tullut kysymykseen. Niinpä raha päätettiin ottaa kansalta – liikkeeseen laskettiin 1 taalerin kuparisia hätärahoja, joiden paino ei vastannut lähellekään arvomerkintää. Tätä lainaa ei koskaan maksettu kunnolla kansalle takaisin.

• Kyseisiä kuparirahoja kiersi aikanaan myös täällä Suomessa, mutta vasta sodan jälkeen.

Hätäraha, ruotsiksi nödmynt, otettiin käyttöön vuonna 1715. Tarkoituksena oli, että Ruotsin valtio maksaisi taloudellisen tilanteen parannuttua kansalle puuttuvan kuparin arvon. Hätärahojen lunastus ei kuitenkaan toiminut odotetulla tavalla, sillä lunastusarvo jäi todella alhaiseksi. Onnekkaimmat kansalaiset kokivat vain 50 % tappion – muiden osalta tilanne oli vielä huonompi. Osa rahoista jäi kiertoon, joskin rahaan ikuistettua arvoa alhaisempina.

Hätärahojen tyypit

Hätärahoja tunnetaan kaikkiaan kymmenen eri tyyppiä. Kaikkien rahojen takasivulla on 1 taaleria tarkoittava teksti I. DALER. Mukana on myös S.M, jolla viitataan kuparilyönnin arvoon hopeaan verrattaessa. Lyöntien etusivujen kuvitukset vaihtelevat.

Vuonna 1715 liikkeeseen laskettuun hätärahaan ikuistettiin vain kruunu. Seuraavan vuoden raha oli jo kuvitukseltaan monipuolisempi, sillä sen aiheeksi pääsi Ruotsin valtakunnan henkilöitymä, Svea-mamma. Vuosina 1717 ja 1718 lyödyissä rahoissa esiintyvät sotilaat.

Roomalaiset jumalat ruotsalaisten apuna

Sotilasraha ei jäänyt vuoden 1718 ainoaksi hätärahaksi. Samana vuonna rahoihin päätettiin kuvata myös roomalaisia jumalia – kyseiset rahat muistuttavat syystäkin antiikin rahoja. Rahoihin ikuistettiin roomalaisten ylijumala Juppiter, sadonkorjuun jumala Saturnus, Phoebus eli valon ja auringon jumala Apollo, sodan jumala Mars ja kaupankäynnin jumala Mercurius. Näistä antiikin aikaan niin merkittävistä jumalista ei ollut kuitenkaan apua Ruotsille sodan aikaan. Viimeinen hätäraha julkaistiin vuonna 1719. Siihen ikuistettiin toivoa symboloiva hahmo.

Suomi venäläismiehityksen alla

Suomi oli suuren Pohjan sodan aikaan vielä osa Ruotsin valtakuntaa. Hätärahoja olisi kulkeutunut normaalisti melko pian tänne valtakunnan itäosaankin, mutta tilanne oli poikkeuksellinen: Venäjä oli miehittänyt Suomen vuonna 1713. Kyseinen aika tunnetaan nimellä isoviha. Hätärahat saapuivat Suomeen vasta isovihan päätyttyä – niitä on löydetty muun muassa Eurasta.

Tilaa nyt kokoelmiisi mielenkiintoinen osa Suomen rahahistoriaa!

Metalli:

Kupari

Nimellisarvo:

1/6 taaleria

Halkaisija:

n. 22–24 mm

Paino:

n. 3,6–7,2 g

Lyöntivuodet:

1715–1719

Lyöntimaa:

Ruotsin suurvalta

Kuva-aihe:

Kuva-aiheet vaihtelevat