Syyskuun alussa Pohjois-Italiassa sijaitsevasta Comon kaupungista paljastui kulta-aarre Rooman vallan ajalta. Toimintansa jo lopettanutta Cressoni-teatteria oltiin purkamassa pois arvokiinteistöjen tieltä, kun rakennuksen kellarista löytyi satoja kultarahoja sisältänyt kiviastia. Rahojen arvioidaan olevan peräisin 400-luvulta.
Vanhoja kultarahoja on löytynyt myös Suomen rahakätköistä, joskin hyvin vähän. Vanhimmat Suomesta löydetyt kultarahat on lyöty roomalaiskätkön rahojen tavoin 400-luvulla, minkä lisäksi maastamme on paljastunut muun muassa Ruotsin vallan aikaisia kultarahoja. Kultarahat ovat kätköissä harvinaisia, mutta muita rahoja on löytynyt monia erilaisia.
Ennätyksellinen rahalöytö Ulvilasta
Lokakuussa 2004 rakennusmies löysi Ulvilan kirkon sakastin seinän vierestä tinakannun ja rahoja sisältäneen nahkapussin. Tarkemmat tutkimukset osoittivat rahojen määräksi ennätykselliset 1 474 kappaletta. Valtaosa rahoista on ruotsalaisia, mutta mukana on myös muun muassa gotlantilaisia, tallinnalaisia ja tarttolaisia rahoja. Nuorin rahoista on noin vuodelta 1390, mistä syystä kätkö on todennäköisesti tehty noin vuonna 1400.
Ulvilan kätkö on maamme suurin keskiaikainen rahalöytö. Rahojen yhteenlaskettu arvo on noin 28–29 Ruotsin markkaa, mikä on todella suuri summa. Esimerkiksi vuonna 1413 Ulvilan kaupunki maksoi veroa 20 markkaa. Kätkön rahoilla olisi aikanaan voinut ostaa vaikkapa tilan tai 14-päisen lehmälauman. Mysteeriksi jää, miksi rahat on aikanaan piilotettu ja miksi niitä ei ole koskaan noudettu takaisin.
Toinen mielenkiintoinen keskiaikainen raha-aarre paljastui keväällä 1904 Maskusta. Lapset löysivät tuolloin luolassa leikkiessään lehmänkellon, joka sisälsi 250 hopearahaa. Maskun aarre on kätketty nähtävästi suunnilleen samoihin aikoihin kuin Ulvilan aarre.
Rahojen etsintä on suosittu harrastus
Rahakätköjä on paljastunut viime vuosien aikana yhä enemmän. Tästä on kiittäminen metallinilmaisimien yleistymistä. Historiallisten esineiden etsiminen metallinilmaisimen avulla on suosittu harrastus, mutta rahoja voi toki löytää kuka tahansa myös sattumalta. Rahoja kannattaa etsiä esimerkiksi vanhojen asutusten läheltä ja keskiaikaisten kaupunkien tienoilta.
On kuitenkin syytä muistaa, että metallinetsijällä tulee olla maanomistajan lupa, sillä kuoppien kaivaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Mikäli maastosta löytyvä esine vaikuttaa muinaisjäännökseltä, kaivaminen on heti lopetettava ja asiasta on ilmoitettava Museovirastolle. Jos etsijä epäilee esimerkiksi löytäneensä rahakätkön, kaivaminen pitää tuolloin lopettaa ensimmäisen rahalöydön jälkeen. Kaikista yli 100 vuotta vanhoista rahoista pitää ilmoittaa museoviranomaisille eikä rahoja pidä itse puhdistaa.
Viikinkiaikaisia löytöjä
Vuonna 2016 Hämeenkoskella sijaitsevalta pellolta löytyi metallinpaljastimien avulla viikinkiaikaisia rahoja. Tarkempien tutkimusten yhteydessä pellosta nostettiin yli 400 rahaa tai rahan aihiota, joista monet olivat poikkeuksellisen hyväkuntoisia. Viikinkiaikaisia rahoja on löydetty maastamme aiemminkin. Niihin kuuluvat esimerkiksi sassanidien drakhmat ja dirhemit, jotka kuuluvat vanhimpiin Suomessa käytettyihin hopearahoihin.
Jos haluat, voit hankkia kokoelmiisi alkuperäisen sassanidien drakhman lähes 1 400 vuoden takaa. Saat rahan mukana sen aitouden takaavan todistuksen. Samanlaisia drakhmoja on löydetty Suomen rahakätköistä!
Katso video kuinka sassanidien drakhmat päätyivät Suomeen: