Talvisodan aikaan suksien toimivuus oli ensiarvoisen tärkeää. Suksia tervattiin ja siteiden kunto tarkistettiin säännöllisesti. Kuva SA-kuva

Kilpahiihdossa välineillä on väliä, niin myös voitelulla. Talvisodassa 80 vuotta sitten kaikkein oleellisinta taisi olla suksien riittävyys ja hiihtotaito. Varsinaisessa välinevertailussa ylivoimaisen voiton vei suomalaisten mäystinside.

Kuluvan kauden arvokisoissa suomalaishiihtäjien kilpakalustoa ja suksihuoltoa on ruodittu tavallista tarkemmin. Viimeiset sekunnin kymmenykset ja ratkaisevat kiritaistelut saatetaan tänä päivänä voittaa puhtaasti ”parhaan suksen” ansiosta – niin ainakin sanotaan.

Talvisodassa 80 vuotta sitten hiihtovälineet olivat varsin erilaisia, mutta niin oli tilannekin: talvisilla hangilla ei hiihdelty kuntoilun, maineen tai mitaleiden vuoksi, vaan panoksena olivat maamme vapaus ja itsenäisyys.

Puusuksi pelasti Suomen

Syvässä hangessa hiihtävä lumipukuinen suomalaissotilas kuvaa talvisotaa paremmin kuin hyvin. Suksien merkitystä ei voi mitenkään väheksyä – niiden on sanottu osaltaan pelastaneen Suomen miehitykseltä. Tämä korostui nimenomaan talvisodassa, jolloin suksien ja hiihtotaidon tuomat edut tulivat yllätyksenä viholliselle. Jatkosodassa myös puna-armeija varautui talvitaisteluun paremmin.

Suomalaisten salainen ase

Taistelutilanteisiin sopiva suksiside oli suomalaisten ehdoton valttikortti. Kippurakärkiset pieksut tai huopakengät työnnettiin avoimiin mäystimiin, joten sukset saatiin tarvittaessa nopeasti jaloista pois. Suomalaissotilas saattoi heittäytyä suoraan suksilta asemaan ja pääsi avaamaan tulen heti lennosta.

Vastustajalla maahan meno oli huomattavasti vaikeampaa: venäläissuksissa oli tappiside, jota piti avattaessa nytkytellä edestakaisin. Yllättävissä korpikohtaamisissa suomalaispartiot vetivätkin lähes poikkeuksetta pitemmän korren. 

Kompastuskivenä vaatetus

Nykyurheilussa kilpailuetua haetaan jopa vaatevalinnoilla, kuten mäkihyppääjien haalarimitoitukset ja kangasvalinnat osoittavat. Talvisodassa materiaalit olivat mitä olivat – mutta käytännöllisyydessä suomalaiset olivat jälleen vihollista askeleen edellä.

Venäläissotilaiden lumipuvut olivat pitkiä kaapuja, jotka haittasivat liikkumista niin hiihdon kuin taistelutoiminnankin aikana. Suomessa sen sijaan ymmärrettiin, minkälaisessa asussa sotilas pääsee talvisaikaan vaivatta liikkumaan, niin suksilla kuin suksittakin.

Hiihtokansaa

Suomessa on paljon hiihtämiseen liittyvää tietotaitoa ja sillä kaikella on ollut käyttöä niin sodan kuin rauhankin aikana. Kilpahiihdossa menestys vaihtelee, mestareita tulee ja menee ja hiihtohuuma jatkuu. Niin voiton kun tappionkin hetkellä on hyvä muistaa, että kansakuntamme sankarillisimmat hiihtäjät nähtiin talvisodan tositoimissa.

Sotiemme veteraaneja kunnioittavan uuden muistomitalin runko-osa on peräisin Suomen armeijan alkuperäisestä talvisodan puusuksesta. Tilaa omasi tästä – samalla tuet maamme itsenäisyyttä puolustaneita veteraanejamme.

Sodasta rauhaan 1939-1945 -juhlakokonaisuus