Saunominen UNESCO-kohteeksi?

Sauna ja Suomi kuuluvat tiiviisti yhteen. Saunomisella on niin suuri merkitys meille suomalaisille, että se halutaan osaksi UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa.


Harva asia yhdistetään Suomeen yhtä vahvasti kuin sauna. Mutta kuinka monta saunaa maastamme löytyy? Arviot vaihtelevat noin kahdesta miljoonasta yli kolmeen miljoonaan, mutta määrä on joka tapauksessa erittäin suuri näin pienelle maalle. Saunan tarkka historia on hämärän peitossa, mutta Suomessa on tiettävästi saunottu jo ennen ajanlaskun alkua.

Kaikki alkoi maakuopasta

Ensimmäiset saunat olivat maakuoppasaunoja. Kuopan pohjalle asetetut kivet kuumennettiin, minkä jälkeen kuopan ylle tehtiin puunoksista kehikko, jonka päälle asetettiin taljoja. Varsinainen saunominen tapahtui valuttamalla vettä kivien päälle. Maakuoppasaunan etuna oli sen liikuteltavuus, mutta kun asutus alkoi vakiintua, myös saunoista ryhdyttiin tekemään pysyvämpiä.

Ajan myötä saunat muuttuivat mökkimäisemmiksi. Monelle on tuttu ”musta sauna” eli savusauna, jossa ei ole lainkaan piippua. Savusaunan rinnalle ryhdyttiin rakentamaan uudella ajalla paloturvallisuuden vuoksi savupiipullisia saunoja. Savupiipulliset saunat alkoivat yleistyä esimerkiksi kaupungeissa, joissa savusaunojen määrä väheni huomattavasti 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Savusaunat olivat silti muutoin varsin suosittuja vielä 1900-luvun alkupuoliskolla.

Pihasauna oli perinteinen näky omakotitalojen pihoissa vielä 1950-luvulla. Samoihin aikoihin saunoja rakennettiin myös talojen sisälle mitä enenevässä määrin – kiitos tästä kuuluu sähkökiukaiden massatuotannon alkamiselle. Ensimmäiset saunat ilmestyivät kerrostaloasuntoihin 1970-luvulla. Nykyään kerrostalojen asuntosaunat ovat varsin yleisiä, mutta savusaunaakaan ei ole unohdettu – niitäkin on vielä käytössä useita tuhansia.

Kurja kohtalo odottaa liian kauan saunojaa

Sauna on ollut aikoinaan varsin monipuolinen rakennus. Siellä on saunomisen lisäksi asuttu, synnytetty, parannettu sairauksia, pesty ruumiita, pantu olutta ja palvattu lihaa. Sauna mainitaan jopa kansalliseepos Kalevalassa, mikä on vain vahvistanut suomalaisten ja saunan yhteyttä.

Saunaan liittyy monia uskomuksia. Perinteiden mukaan saunassa ei saa laulaa tai kiroilla, koska se voi häiritä saunanhenkeä. Sauna oli aikanaan muutenkin varsin myyttinen paikka, jossa vainajat ja henget kylpivät öisin. Saunaan ei saanut mennä liian myöhään lauantai-iltana, sillä muutoin saattoi joutua tarinoiden mukaan paholaisen nylkemäksi. Myöskään sunnuntaina ja merkittävien juhlapyhien aattoina ei saanut saunoa.

Löylyissä suomalaisen sydän lepää

Tutkimusten mukaan säännöllinen saunominen vähentää riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin, mutta se vaatii useampaa saunailtaa viikossa. Lisäksi lempeät löylyt voivat helpottaa muun muassa astman ja psoriasiksen oireita. Saunassa myös mieli lepää, joten saunominen voi helpottaa hektisen elämän tuomaa stressiä.

Saunominen UNESCO-kohteeksi?

Vuonna 2017 saunominen lisättiin Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Nyt tavoitteet ovat korkeammalla: kesäkuussa 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö päätti ehdottaa saunomista UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Hankkeen avulla halutaan nostaa esille saunomisen suuri merkitys suomalaisille ja lisätä Suomen kansainvälistä tunnettavuutta. Mikäli hanke onnistuu, saunomisesta tulee aineettoman kulttuuriperintöluettelon ensimmäinen suomalainen kohde.

Suomalainen saunakulttuuri on ikuistettu nyt myös uuteen kahden euron erikoisrahaan. Voit lukea asiasta lisää ja tehdä tilauksen oheisesta linkistä!

Suomalainen saunakulttuuri kahden euron erikoisraha