Nykyisen perustuslakimme (1.3.2000) pohjana on kaikkiaan neljä vanhaa perustuslakia: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys sekä kaksi ministerivastuuta koskevaa perustuslakia. Toki eduskunta on vuosikymmenien varrella tehnyt teksteihin pieniä muutoksia.
Heinäkuun 7. päivänä 1919 voimaan astunut Suomen hallitusmuoto oli itsenäisen maamme ensimmäinen perustuslaki. Siihen kirjattiin tasavaltainen valtiomuoto ja kansanvallan perusteet.
Hallitusmuodon valinta ei kuitenkaan taannoin ollut itsestäänselvyys, vaan oli päätettävä mihin pyrittiin: tasavalta vai kuningaskunta? Kerrataanpa lyhyesti tapahtumien kulku.
Suomen hallitusmuodon valinta
- Itsenäistymistä seurannut vuoden 1918 sota vei kansakunnan kaaokseen monella tapaa. Sodan jälkeen ajateltiin, että toimivalla ja tasapuolisella hallitusmuodolla voitaisiin välttää uudet poliittiset levottomuudet.
- Jo itsenäistymisen aikaan eduskunnalle oli annettu esitys tasavaltaisesta hallitusmuodosta K. J. Ståhlbergin ja perustuslakikomitean toimesta. Sodan jälkeen valtionhoitaja P. E. Svinhufvud ja pääministeri J. K. Paasikivi alkoivat kuitenkin rakentaa Suomesta kuningaskuntaa. Toisin kävi.
- Maalisvaaleissa 1919 eduskunnan enemmistöksi nousivat tasavaltaa kannattaneet puolueet ja perustuslakikomitean alkuperäinen esitys kaivettiin uudelleen esiin. Kaarlo Castrénin hallitus muotoili siitä uuden version kiireelliseen käsittelyyn, mutta tavoite kaatui täpärästi. Jäisikö esitys odottamaan vaalien yli?
- Nuoren valtiomme onneksi kaukonäköiset valtiomiehet saivat keskenään sovittua kompromissin. Eduskunta hyväksyi esityksen 21.6. ja tovin viivyteltyään valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim vahvisti sen allekirjoituksellaan 17.7.1919. Eduskunta valitsi Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin 25.7.1919.
Kultaraha täynnä symboliikkaa
Heinäkuussa 1919 voimaan astunut Suomen Hallitusmuoto täyttää tänä kesänä pyöreät sata vuotta. Arvokas aihe kiinnostaa, sillä juhlan kunniaksi 17.7.2019 julkaistava aito kultaraha on myyty loppuun Suomen Rahapajalta jo ennakkoon. Ajankohtainen kultaraha on kuitenkin edelleen tilattavissa mm. Suomen Monetalta (Tutustu tästä)
Kultarahan tunnuspuolta koristava pistemeri kuvaa edustuksellisen demokratian muodostumista kansalaisten äänten kautta. Arvopuolen kolme osittain yhteen sulautuvaa ympyränmuotoa ilmentävät vallan kolmijakoa (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta).
Kauniin kultarahan on suunnitellut Dario Vidal ja rahan kokonaislyöntimäärä on rajoitettu 1 300 kappaleeseen. Tekniset tiedot: 91,7 % Au / paino 5,65 g / halkaisija 22 mm.
