Tämä vuosi tullaan muistamaan MM-kisoista, joita ei koskaan järjestetty. Se ei kuitenkaan vähennä satavuotisen historian arvoa.
Ensimmäiseen MM-turnaukseen vuonna 1920 osallistui seitsemän maata: isäntämaa Belgia, Kanada, Tsekkoslovakia, USA, Ruotsi, Sveitsi ja Ranska. Finaalissa pelasivat Kanada ja Ruotsi, joten kovin kauas ei ole sadassa vuodessa kuljettu.
Alkuun mestaruus ratkaistiin neljän vuoden välein, samaan aikaan kesäolympialaisten kanssa, niin hullulta kuin kuulostaakin.
Vuonna 1930 MM-kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä turnauksena Ranskan, Saksan ja Itävallan yhteiskilpailuna. Turnausformaatti oli mielenkiintoinen, sillä sen ainoa tehtävä oli saada edelleen ylivoimaiselle Kanadalle finaalivastustaja.
Vuoden 1933 kisoissa Kanadan ylivoima vihdoin väistyi, kun USA voitti sen finaalissa maalein 2‒1.
Suomi aloitti MM-kisat pohjalta
Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa vuoden 1939 kisoissa. Tulos ei ollut mairitteleva: Sveitsistä tulijaisena oli viimeinen sija.
Neuvostoliiton ylivoima alkoi 1960-luvulta. Punakone voitti kaikkiaan yhdeksän kultaa vuosina 1963-1971.
Nykyiseen muotoonsa jääkiekon MM-kisojen formaatti muuttui 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 järjestettiin ensimmäiset nykymuotoiset MM-kisat, jolloin käytettiin kahta alkulohkoa ja niitä seuranneita playoffs-otteluita. Samana vuonna Suomi sai historiansa ensimmäisen jääkiekon MM-mitalin: hopeaa. Leijonat ylsi finaaliin, jossa kärsi rakkaalle naapurimaalle Ruotsille tappion maalein 2‒5.
MM-95 ei unohdu
Kolme vuotta myöhemmin, Tukholman MM-kisoissa 1995 Leijonat voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden, ja koko Suomi sekosi. Ruotsin kotikisat oli pedattu Tre Kronorin voittoon aina kannustuslaulua myöten, mutta Den glider in -kappaleesta tulikin suomalaisten voitonhymni.
Ensimmäisen MM-kullan synnyttämä huuma nosti koko kansakunnan jalustalle, jopa ylös 90-luvun alun lamasta. Se loi käsitteen: Torilla tavataan ja antoi tuleville sukupolville mallia voittamisen kulttuurista.
Leijonien seuraavaa maailmanmestaruutta saatiin odottaa 6 vuotta, kunnes Sloveniassa vuonna 2011 kaikki napsahti jälleen kohdilleen.
Kolmannen maailmanmestaruuden Leijonat voitti upeasti viime keväänä Suomen Jääkiekkoliiton 90-vuotisjuhlavuonna 2019. Maailmaa ravisuttavan koronaviruksen takia Marko ”Mörkö” Anttilan kipparoima leijonamiehistö saa nauttia MM-kullasta ylimääräisen vuoden, ensi kevään kisoihin saakka.
Kahdeksat kotikisat
Suomi järjesti ensimmäiset MM-kisansa vuonna 1965 upouudessa ja Suomen ensimmäisessä jäähallissa Tampereen Hakametsässä. Seuraavan kerran Suomi sai kisat järjestettäväkseen vuonna 1974, jolloin maailmanmestaruudesta kiekkoiltiin Helsingissä. Kaikkiaan maamme on isännöinyt jääkiekon MM-kisoja kahdeksan kertaa. Seuraavat kotikisat järjestetään vuonna 2022 Tampereelle valmistuvassa Uros Live -elämyskeskuksessa.
Keräilymaailmassa jääkiekko on yksi erittäin kiinnostava aihe. Suomessakin on lyöty aiheeseen liittyen useita juhlarahoja vuosien varrella.
