Kestävyysjuoksijamme Paavo Nurmi (1897–1973) ei juuri esittelyä kaipaa, eikä myöskään pesäpallon luojana tunnettu Lauri ”Tahko” Pihkala (1888–1981). Lahden MM-kisojen jälkimainingeissa on tosin ilo muistuttaa Pihkalan olleen myös maastohiihdon innokas puolestapuhuja: hän ideoi mm. laturetket ja koululaisten hiihtolomat. Paavo Nurmen kerrotaan arvostaneen Pihkalan näkemyksiä suuresti.
Nurmi oli monella tapaa valveutunut urheilija, joka ymmärsi mm. systemaattisen valmentautumisen merkityksen. Hänen aikanaan kestävyysjuoksijoilla oli tapana sännätä lähdössä kiireesti matkaan ja juosta sen jälkeen maltillisesti, kunnes oli aika ottaa loppukiri. Nurmi pyrki sen sijaan pitämään tasaista tahtia yllä koko kisan ajan – ja sen hän varmisti sekuntikellollaan. Hän totutti itsensä juoksemaan säntillisesti harjoituksissa ja piti toisinaan kelloa kädessään myös kilpaillessaan.
Pariisin taivaan alla
Pariisin olympialaisissa 1924 Nurmi aikoi seurata omaa juoksuaan palkinnoksi saamansa kultaisen sekuntikellon avulla. Häntä kuitenkin huolestutti ajatus viimeisestä kierroksesta: kellon kilkattaessa pitäisi luopua ylimääräisestä painosta viskaamalla arvokas kultakello nurmikolle… kuinka sille kävisi?
Tuolloin apuun tuli Tahko Pihkala, joka lupasi lainata Nurmelle oman kestävämmän, teräskuorisen sekuntikellonsa. Itse asiassa kyseinen Minerva-kello kuului alun perin Pihkalan Rauna-vaimolle. Joka tapauksessa, tarkka sveitsiläisvalmisteinen kello teki tehtävänsä ”kullanarvoisesti”. Nurmi saavutti kolme henkilökohtaista olympiavoittoa ja kaksi joukkuekultaa. Kisojen jälkeen Pihkala sai kellonsa takaisin.
Lentävän suomalaisen urotekojen innoittamana Pihkala kaiverrutti kelloonsa tapahtumasta kertovan englanninkielisen tekstin: ”This watch was held by P. Nurmi when running 1500, 5000 and 3000 m at the Olympic Games 1924”. Kellon mielenkiintoinen matka ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän.
Törmäys ja onnenpotku
Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1963 Lauri Pihkala oli tapansa mukaan lenkillä, ja joutui yllättäen liikenneonnettomuuteen – kelloineen päivineen. Loukkaantunut kiidätettiin sairaalaan, mutta maahan lennähtänyt kello jäi särkyneenä onnettomuuspaikalle. Ohikulkenut pikkupoika sattui onneksi löytämään sen ja luettuaan siihen kaiverretun tekstin hän päätti toimittaa erikoisen aarteensa Paavo Nurmelle.
Tuohon aikaan jo kilpauransa jättänyt ja liikemiehenä toiminut Paavo Nurmi tunnisti kellon ja lähetti sen saman tien Sveitsiin korjattavaksi. Sen jälkeen hän palautti kellon Tahko Pihkalalle, joka makasi tuolloin vielä toipilaana sairaalassa. Olipa mieluinen yllätys urheilumiehelle – ja kunniakas kotiinpaluu kellolle!
Tästä miehestä riittää kerrottavaa – tiesitkö nämä?
- Paavo oli lahjakas juoksija jo pikkupoikana, mutta menestyi loistavasti myös koulussa. Kansakoulussa lukuaineiden keskiarvo oli peräti 9,38.
- Koulunkäynti jäi ja juoksuharrastuskin keskeytyi, kun isä kuoli ja Paavon piti osallistua perheen toimeentulon hankintaan, vain 12-vuotiaana.
- Paavo Nurmi hankki ensimmäiset juoksutossunsa 15-vuotiaana. Hän innostui juoksemisesta tosissaan Hannes Kolehmaisen menestyttyä Tukholman olympialaisissa 1912.
- Paavo Nurmi oli aikansa ”jäämies”. Hän ei kiinnittänyt huomiota vastustajiinsa ennen kisaa, sen aikana, eikä sen jälkeen. Hän ei puhunut, eikä hymyillyt – tuskin katsoi heihin päin.
- Nurmi oli lahjakas, mutta menestyksen toivat ennen kaikkea kova työ ja tahdonvoima. Hän luki urheilukirjallisuutta ja kokeili systemaattisesti eri valmennusmenetelmiä.
- Paavo Nurmi teki kaikkensa. Hän mm. harjoitteli askelen pidentämistä juoksemalla junan perässä takapuskurista kiinni pitäen.
- Nurmi saavutti mitalinsa perättäisissä olympialaisissa: Antwerpen 1920, Pariisi 1924 ja Amsterdam 1928. Osanotto Los Angelesin kisoihin 1932 evättiin ammattilaisuuteen vedoten.
- Talvisodan aikaan Nurmi matkasi Taisto Mäen kanssa Amerikkaan keräämään varoja Suomen Avulle. Paavo Nurmen legendaarinen nimi toi näkyvyyttä Mäen näytösjuoksuille.
- Juoksu-uransa jälkeen Paavo Nurmi ryhtyi liikemieheksi ja rakennutti noin 40 taloa Helsinkiin.
- Paavo Nurmi vähätteli oman poikansa juoksulahjoja, mutta toisin kävi: Matti Nurmi kilpaili menestyksekkäästi hyvällä kansallisella tasolla.
- Kun Helsingin olympiastadionilla ilmoitettiin olympiatulen tuojaksi Paavo Nurmi, 70 000 hengen katsomo oli hetken hiljaa – ja räjähti sitten suosionosoituksiin. Osa yleisöstä liikuttui kyyneliin.
- Paavo Nurmi on kaikkien aikojen menestynein yleisurheilija olympiavoittojen ja -mitaleiden kokonaismäärällä (9/12) mitattuna. Seuraavina ovat Carl Lewis (9/10) ja Usain Bolt (9/9).
