Suomalaisten juhlarahojen, rahasarjojen ja erikoisrahojen virallinen jakelija

Kirjaudu

Tervetuloa

010 80 80 40
Ostoskorisi on tyhjä.
Suomalaiset erikoiseurot

Ensimmäisen erikoiseuron lyömisestä on tulee pian kuluneeksi 19 vuotta. Listasimme sen kunniaksi kaikki Suomessa julkaistut 2 euron erikoisrahat!

Kaikkien aikojen ensimmäinen 2 euron erikoisraha julkaistiin Kreikassa Ateenan olympialaisten kunniaksi maaliskuussa 2004. Suomi tuli hyvänä kakkosena – saman vuoden kesällä maamme julkaisi Euroopan unionin laajentumista juhlistavan erikoiseuron.

Vaikka erikoiseuroja on saatu ihailla jo 19 vuoden ajan, niiden suosio ei ole suinkaan laantunut. Suomi on yksi ahkerimpia erikoiseurojen lyöjiä, sillä maamme on julkaissut yhden tai useamman erikoisrahan joka vuosi. Rahoja on kertynyt jo komeat 33 erilaista! Alla olevasta listasta voit tutkia, mitkä rahat sinulta jo löytyvät.

EU:n laajentuminen (2004)

Suomen ensimmäinen erikoiseuro julkaistiin 10 uuden EU-maan kunniaksi. Rahassa on pylväs versoineen, viitaten Euroopan yhteiseen historiaan ja EU:n jäsenmaihin. Monen mielestä kuvitus muistuttaa pikemminkin risua – siksi lyönti tunnetaankin ”risurahana”.

EU:n laajentuminen (2004)

YK:n juhlaraha (2005)

Raha juhlistaa Yhdistyneiden Kansakuntien 60-vuotista taivalta ja Suomen 50-vuotista YK-jäsenyyttä. Erikoiseuroon on kuvattu palapeliin ikuistettu rauhankyyhky – raha tunnetaan myös nimellä ”pala palalta”.

YK:n juhlaraha (2005)

Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat (2006)

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus astui maassamme voimaan vuonna 1906. Rahaan on kuvattu kahdet vastakkain olevat kasvot.

Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat (2006)

Rooman sopimus 50 vuotta (2007)

Ensimmäinen euromaiden yhteinen erikoisraha. Euroopan talousyhteisö syntyi Rooman sopimuksen myötä, joka allekirjoitettiin vuonna 1957 Piazza del Campidoglio -aukiolla. Rahassa on sopimus taustallaan aukion kiveyksen mieleen tuova kuvio.

Rooman sopimus 50 vuotta (2007)

Suomen itsenäisyys 90 vuotta (2007)

Itsenäisyyden juhlavuoden erikoiseuro kuvaa yhdeksää soutajaa, jotka etenevät tasaisessa tahdissa eteenpäin. Kuvitus viittaa yhteistyön suureen merkitykseen.

Suomen itsenäisyys 90 vuotta (2007)

Ihmisoikeuksien julistuksen 60. juhlavuosi (2008)

Vuonna 1948 YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien julistuksen. Rahassa on muurin ympäröimä sydän – kuvitus viittaa toivoon asioiden kehittymisestä ja esteiden murtamiseen. Sydämen keskellä seisoo ihminen.

Ihmisoikeuksien julistuksen 60. juhlavuosi (2008)

EMU 10 vuotta (2009)

Toinen euromaiden yhteinen erikoiseuro julkaistiin 10-vuotiaan euron kunniaksi. Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana vuonna 1999. Rahaan on ikuistettu tikku-ukko ja euron symboli.

EMU 10 vuotta (2009)

Suomen autonomia 200 vuotta (2009)

Venäjä myönsi Suomelle autonomian Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Rahassa näkyy Porvoon tuomiokirkon koristeellinen katto.

Suomen autonomia 200 vuotta (2009)

Suomalainen raha 150 vuotta (2010)

Suomen markka syntyi jo vuonna 1860, jolloin olimme vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Omaa kansallista valuuttaamme muistava erikoiseuro kuvaa Suomen leijonaa.

Suomalainen raha 150 vuotta (2010)

Suomen Pankki 200 vuotta (2011)

Kansallislintumme laulujoutsen lentää Suomen Pankille omistetussa erikoiseurossa. Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811.

Suomen Pankki 200 vuotta (2011)

Eurosetelit ja -kolikot 10 vuotta (2012)

Kolmas euromaiden yhteinen erikoiseuro juhlistaa euromääräisiä rahoja, jotka otettiin käyttöön vuonna 2002. Rahan kuvitus symboloi euron merkitystä eri tahoilla: laiva viittaa kaupankäyntiin, tehdas teollisuuteen ja tuulivoimalat energiantuotantoon.

Eurosetelit ja -kolikot 10 vuotta (2012)

Helene Schjerfbeck (2012)

Suomen ensimmäinen henkilölle omistettu erikoiseuro kunnioittaa taiteilija Helene Schjerfbeckiä. Rahassa oleva muotokuva mukailee hänen omakuviaan ja tyyliään.

Helene Schjerfbeck (2012)

Vuoden 1863 valtiopäivät 150 vuotta (2013)

Valtiotyöskentely käynnistyi Suomessa vuoden 1863 valtiopäivien myötä. Rahassa on vuosiluku 1863, josta kasvaa versoja kohti tulevaisuutta.

Vuoden 1863 valtiopäivät 150 vuotta (2013)

F. E. Sillanpään syntymästä 125 vuotta (2013)

F. E. Sillanpää eli ”Taata” on toistaiseksi ainoa Nobelin kirjallisuudenpalkinnon saanut suomalainen. Rahaan on ikuistettu hänen muotokuvansa.

F. E. Sillanpään syntymästä 125 vuotta (2013)

Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta (2014)

Tove Jansson muistetaan sympaattisten muumi-hahmojen luojana. Rahassa oleva muotokuva pohjautuu hänen omakuvaansa.

Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta (2014)

Ilmari Tapiovaaran syntymästä 100 vuotta (2014)

Ilmari Tapiovaara on maamme kuuluisimpia muotoilijoita. Rahassa näkyy hänen suunnittelemansa tuolin pinnaosien liitoskohta.

Ilmari Tapiovaaran syntymästä 100 vuotta (2014)

Jean Sibelius (2015)

Maailmallakin mainetta niittänyt Jean Sibelius on kansallissäveltäjämme. Erikoiseurossa on tähtitaivas Sibeliuksen taiteilijakodin Ainolan mäntyjen yllä.

Jean Sibelius (2015)

EU-lippu (2015)

Neljäs euromaiden yhteinen erikoiseuro juhlistaa Euroopan unionin lippua. Rahassa on 12 ihmishahmoa sekä lipusta tutut 12 tähteä.

EU-lippu (2015)

Akseli Gallen-Kallela (2015)

Taiteilija Akseli Gallen-Kallela on erityisen tunnettu Kalevala-aiheisista teoksistaan. Erikoisrahaan on kuvattu paletti ja Lemminkäisen äiti -maalauksesta tuttu Tuonelan joutsen.

Akseli Gallen-Kallela (2015)

Eino Leino (2016)

Kansallisrunoilijamme Eino Leinon elämästä ja teoksista ei puuttunut tulta ja poltetta, joten erikoiseuroon on kuvattu liekit ja hiilihanko. Rahassa voi nähdä myös Leinon sivuprofiilin ja nimikirjoituksen.

Eino Leino (2016)

Georg Henrik von Wright (2016)

Filosofi Georg Henrik von Wright teki merkittävän kansainvälisen uran. Hänelle omistettuun rahaan on kuvattu viisautta symboloivat pylväs ja tammenoksa.

Georg Henrik von Wright (2016)

Itsenäinen Suomi 100 vuotta (2017)

Suomi astui itsenäisten valtioiden joukkoon vuonna 1917. Juhlavuoden kunniaksi julkaistussa erikoiseurossa on pienistä pisteistä muodostuva Suomen kartta.

Itsenäinen Suomi 100 vuotta (2017)

Suomalainen luonto (2017)

Luontoa ylistävän erikoiseuron kuvitus on saatu Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkitusta teoksesta. Rahassa näkyy varis istumassa oksalla kookas kuu taustallaan.

Suomalainen luonto (2017)

Suomalaiset kansallismaisemat Koli (2018)

Kolin kansallispuiston majesteettiset maisemat lumoavat niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin. Erikoiseuroon on ikuistettu näkymä Kolin huipulta.

Suomalaiset kansallismaisemat Koli (2018)

Suomalainen saunakulttuuri (2018)

Saunomisella on suuri merkitys meille suomalaisille. Maalauksellisessa erikoiseurossa on nostalginen rantasauna.

Suomalainen saunakulttuuri (2018)

Suomen hallitusmuoto 100 vuotta / Suomen perustuslaki (2019)

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto, vuonna 1919 säädetty perustuslaki täytti 100 vuotta vuonna 2019. Erikoiseurossa on kolme toisiinsa yhtyvää ympyrää, jotka kuvaavat vallan kolmijakoa (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta).

Suomen hallitusmuoto 100 vuotta / Suomen perustuslaki (2019)

Yliopistot ja yhteiskunta – Turun yliopisto 100 vuotta (2020)

Suomen ja maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto syntyi vuonna 1920 kansalaiskeräyksen tuottamilla varoilla. Kuva-aiheen ruudukkomainen verkko symboloi abstraktilla tasolla yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta.

Yliopistot ja yhteiskunta – Turun yliopisto 100 vuotta (2020)

Väinö Linna 100 vuotta (2020)

Väinö Linna kohosi vaatimattomista oloista paitsi menestyväksi kirjailijaksi, myös yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Linnan profiilikuvan taustalla näkyy kaarevia viivoja, jotka ovat kuin lankoja, joista Finlaysonin kehräämöllä työskennellyt Linna punoi kirjoihinsa erilaisia juonenkäänteitä.

Väinö Linna 100 vuotta (2020)

Journalismi ja avoin tiedonvälitys suomalaisen kansanvallan tukena (2021)

Suomen Journalistiliiton 100-vuotisjuhlavuotta kunnioittava erikoiseuro muistuttaa meille kaikille tärkeästä asiasta: avoimen tiedonvälityksen ja sananvapauden merkityksestä.

Journalismi ja avoin tiedonvälitys suomalaisen kansanvallan tukena (2021)

Ahvenanmaan itsehallinto 100 vuotta (2021)

Juhlavuoden rahaan on kuvattu kohokuvamuodoista rakentuva saaristolaismaisema, jonka design kantaa nimeä Vår väg (Meidän tiemme). Kuva-aiheen on suunnitellut ahvenanmaalainen taiteilija Ulrika Kjeldsen.

Ahvenanmaan itsehallinto 100 vuotta (2021)

Suomen kansallisbaletti 100 vuotta (2022)

Tanssin olemus ja voima ovat pääosassa erikoisrahan kuva-aiheessa, joka kantaa nimeä Kukoistus. Kansallisbaletin satavuotista historiaa on käsitelty nykyaikaisella, dynaamisella ja rohkealla otteella. 

Suomen kansallisbaletti 100 vuotta (2022)

Erasmus-ohjelma 35 vuotta (2022)

Viides euromaiden yhteinen erikoiseuro juhlistaa Erasmus-ohjelman 35-vuotista taivalta. Erikoiseuron tunnuspuolella yhdistyy kaksi Erasmus-ohjelman keskeistä elementtiä: ohjelman älyllisen inspiraation lähde, Erasmus Rotterdamilainen sekä opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta kuvastavat valonsäteet.

Erasmus-ohjelma 35 vuotta (2022)

Ilmastotutkimus Suomessa (2022)

Vuoden 2022 kolmas suomalainen erikoisraha on omistettu tärkeälle aiheelle: suomalaiselle ilmastotutkimukselle. Rahaan on kuvattu luonnon oma ilmanlaadun mittari, naava. Kohokuva rakentuu juuristomaisesta haaroittuvasta verkostosta.

Ilmastotutkimus Suomessa (2022)

Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki 1923 (2023)

Vuoden 2023 ensimmäinen suomalainen erikoisraha nostaa esiin Suomen luonnonsuojelulainsäädännön ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Erikoiseuron tunnuspuolelle kuvattu nahkuri muistuttaa luonnonsuojelulain tärkeydestä.

Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki 1923 (2023)


Tutustu erikoiseurojen ja muiden eurokolikoiden valikoimaamme »

Seuraa meitä

Facebook Instagram YouTube