Kaikki Suomen erikoiseurot – mitkä näistä sinulta jo löytyvät?

EU:n laajentuminen (2004)

Suomen ensimmäinen erikoiseuro julkaistiin 10 uuden EU-maan kunniaksi. Rahassa on pylväs versoineen, viitaten Euroopan yhteiseen historiaan ja EU:n jäsenmaihin. Monen mielestä kuvitus muistuttaa pikemminkin risua – siksi lyönti tunnetaankin ”risurahana”.

YK:n juhlaraha (2005)

Raha juhlistaa Yhdistyneiden Kansakuntien 60-vuotista taivalta ja Suomen 50-vuotista YK-jäsenyyttä. Erikoiseuroon on kuvattu palapeliin ikuistettu rauhankyyhky – raha tunnetaan myös nimellä ”pala palalta”.

Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat (2006)

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus astui maassamme voimaan vuonna 1906. Rahaan on kuvattu kahdet vastakkain olevat kasvot.

Rooman sopimus 50 vuotta (2007)

Ensimmäinen euromaiden yhteinen erikoisraha. Euroopan talousyhteisö syntyi Rooman sopimuksen myötä, joka allekirjoitettiin vuonna 1957 Piazza del Campidoglio -aukiolla. Rahassa on sopimus taustallaan aukion kiveyksen mieleen tuova kuvio.

Suomen itsenäisyys 90 vuotta (2007)

Itsenäisyyden juhlavuoden erikoiseuro kuvaa yhdeksää soutajaa, jotka etenevät tasaisessa tahdissa eteenpäin. Kuvitus viittaa yhteistyön suureen merkitykseen.

Ihmisoikeuksien julistuksen 60. juhlavuosi (2008)

Vuonna 1948 YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien julistuksen. Rahassa on muurin ympäröimä sydän – kuvitus viittaa toivoon asioiden kehittymisestä ja esteiden murtamiseen. Sydämen keskellä seisoo ihminen.

EMU 10 vuotta (2009)

Toinen euromaiden yhteinen erikoiseuro julkaistiin 10-vuotiaan euron kunniaksi. Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana vuonna 1999. Rahaan on ikuistettu tikku-ukko ja euron symboli.

Suomen autonomia 200 vuotta (2009)

Venäjä myönsi Suomelle autonomian Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Rahassa näkyy Porvoon tuomiokirkon koristeellinen katto.

Suomalainen raha 150 vuotta (2010)

Suomen markka syntyi jo vuonna 1860, jolloin olimme vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Omaa kansallista valuuttaamme muistava erikoiseuro kuvaa Suomen leijonaa.

Suomen Pankki 200 vuotta (2011)

Kansallislintumme laulujoutsen lentää Suomen Pankille omistetussa erikoiseurossa. Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811.

Eurosetelit ja -kolikot 10 vuotta (2012)

Kolmas euromaiden yhteinen erikoiseuro juhlistaa euromääräisiä rahoja, jotka otettiin käyttöön vuonna 2002. Rahan kuvitus symboloi euron merkitystä eri tahoilla: laiva viittaa kaupankäyntiin, tehdas teollisuuteen ja tuulivoimalat energiantuotantoon.

Helene Schjerfbeck (2012)

Suomen ensimmäinen henkilölle omistettu erikoiseuro kunnioittaa taiteilija Helene Schjerfbeckiä. Rahassa oleva muotokuva mukailee hänen omakuviaan ja tyyliään.

Vuoden 1863 valtiopäivät 150 vuotta (2013)

Valtiotyöskentely käynnistyi Suomessa vuoden 1863 valtiopäivien myötä. Rahassa on vuosiluku 1863, josta kasvaa versoja kohti tulevaisuutta.

F. E. Sillanpään syntymästä 125 vuotta (2013)

F. E. Sillanpää eli ”Taata” on toistaiseksi ainoa Nobelin kirjallisuudenpalkinnon saanut suomalainen. Rahaan on ikuistettu hänen muotokuvansa.

Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta (2014)

Tove Jansson muistetaan sympaattisten muumi-hahmojen luojana. Rahassa oleva muotokuva pohjautuu hänen omakuvaansa.

Ilmari Tapiovaaran syntymästä 100 vuotta (2014)

Ilmari Tapiovaara on maamme kuuluisimpia muotoilijoita. Rahassa näkyy hänen suunnittelemansa tuolin pinnaosien liitoskohta.

Jean Sibelius (2015)

Maailmallakin mainetta niittänyt Jean Sibelius on kansallissäveltäjämme. Erikoiseurossa on tähtitaivas Sibeliuksen taiteilijakodin Ainolan mäntyjen yllä.

EU-lippu (2015)

Neljäs euromaiden yhteinen erikoiseuro juhlistaa Euroopan unionin lippua. Rahassa on 12 ihmishahmoa sekä lipusta tutut 12 tähteä.

Akseli Gallen-Kallela (2015)

Taiteilija Akseli Gallen-Kallela on erityisen tunnettu Kalevala-aiheisista teoksistaan. Erikoisrahaan on kuvattu paletti ja Lemminkäisen äiti -maalauksesta tuttu Tuonelan joutsen.

Eino Leino (2016)

Kansallisrunoilijamme Eino Leinon elämästä ja teoksista ei puuttunut tulta ja poltetta, joten erikoiseuroon on kuvattu liekit ja hiilihanko. Rahassa voi nähdä myös Leinon sivuprofiilin ja nimikirjoituksen.

Georg Henrik von Wright (2016)

Filosofi Georg Henrik von Wright teki merkittävän kansainvälisen uran. Hänelle omistettuun rahaan on kuvattu viisautta symboloivat pylväs ja tammenoksa.

Itsenäinen Suomi 100 vuotta (2017)

Suomi astui itsenäisten valtioiden joukkoon vuonna 1917. Juhlavuoden kunniaksi julkaistussa erikoiseurossa on pienistä pisteistä muodostuva Suomen kartta.

Suomalainen luonto (2017)

Luontoa ylistävän erikoiseuron kuvitus on saatu Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkitusta teoksesta. Rahassa näkyy varis istumassa oksalla kookas kuu taustallaan.

Suomalaiset kansallismaisemat Koli (2018)

Kolin kansallispuiston majesteettiset maisemat lumoavat niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin. Erikoiseuroon on ikuistettu näkymä Kolin huipulta.

Suomalainen saunakulttuuri (2018)

Saunomisella on suuri merkitys meille suomalaisille. Maalauksellisessa erikoiseurossa on nostalginen rantasauna.

Suomen hallitusmuoto 100 vuotta / Suomen perustuslaki (2019)

Suomen tasavaltainen hallitusmuoto, vuonna 1919 säädetty perustuslaki täytti 100 vuotta vuonna 2019. Erikoiseurossa on kolme toisiinsa yhtyvää ympyrää, jotka kuvaavat vallan kolmijakoa (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta).

Yliopistot ja yhteiskunta – Turun yliopisto 100 vuotta (2020)

Suomen ja maailman ensimmäinen suomenkielinen yliopisto syntyi vuonna 1920 kansalaiskeräyksen tuottamilla varoilla. Kuva-aiheen ruudukkomainen verkko symboloi abstraktilla tasolla yliopistojen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta.

Väinö Linna 100 vuotta (2020)

Väinö Linna kohosi vaatimattomista oloista paitsi menestyväksi kirjailijaksi, myös yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Linnan profiilikuvan taustalla näkyy kaarevia viivoja, jotka ovat kuin lankoja, joista Finlaysonin kehräämöllä työskennellyt Linna punoi kirjoihinsa erilaisia juonenkäänteitä.

Journalismi ja avoin tiedonvälitys suomalaisen kansanvallan tukena (2021)

Suomen Journalistiliiton 100-vuotisjuhlavuotta kunnioittava erikoiseuro muistuttaa meille kaikille tärkeästä asiasta: avoimen tiedonvälityksen ja sananvapauden merkityksestä.

Ahvenanmaan itsehallinto 100 vuotta (2021)

Juhlavuoden rahaan on kuvattu kohokuvamuodoista rakentuva saaristolaismaisema, jonka design kantaa nimeä Vår väg (Meidän tiemme). Kuva-aiheen on suunnitellut ahvenanmaalainen taiteilija Ulrika Kjeldsen.

Suomen kansallisbaletti 100 vuotta (2022)

Tanssin olemus ja voima ovat pääosassa erikoisrahan kuva-aiheessa, joka kantaa nimeä Kukoistus. Kansallisbaletin satavuotista historiaa on käsitelty nykyaikaisella, dynaamisella ja rohkealla otteella. 

Erasmus-ohjelma 35 vuotta (2022)

Viides euromaiden yhteinen erikoiseuro juhlistaa Erasmus-ohjelman 35-vuotista taivalta. Erikoiseuron tunnuspuolella yhdistyy kaksi Erasmus-ohjelman keskeistä elementtiä: ohjelman älyllisen inspiraation lähde, Erasmus Rotterdamilainen sekä opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta kuvastavat valonsäteet.

Ilmastotutkimus Suomessa (2022)

Vuoden 2022 kolmas suomalainen erikoisraha on omistettu tärkeälle aiheelle: suomalaiselle ilmastotutkimukselle. Rahaan on kuvattu luonnon oma ilmanlaadun mittari, naava. Kohokuva rakentuu juuristomaisesta haaroittuvasta verkostosta.

Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki 1923 (2023)

Vuoden 2023 ensimmäinen suomalainen erikoisraha nostaa esiin Suomen luonnonsuojelulainsäädännön ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Erikoiseuron tunnuspuolelle kuvattu nahkuri muistuttaa luonnonsuojelulain tärkeydestä.