Maailman ensimmäinen yksikoukkuinen lusikkauistin on ikuistettu kultarahaan

Kukapa meistä ei olisi joskus virvelöinyt – ja useimmiten käytössä on lusikkauistin. Nerokkaalla keksinnöllä on paitsi huikea historia, myös kultainen tulevaisuus!

Meillä Suomessa, tuhansien järvien maassa, kalastus on äärettömän suosittua. Taito periytyy usein sukupolvelta toiselle, jos ei muuten niin ainakin mökkijärvellä virvelöidessä. Maassamme on pitkät kalastusperinteet ja ensimmäiset uistimet täällä tehtiin hopealusikan muotteihin jo 1880-luvulla.

Lusikkauistimen alkuperäisenä keksijänä pidetään yhdysvaltalaista Julio T. Buelia. Arvostettu New York Times nosti aikanaan omassa artikkelissaan Buelin keksinnön jopa kaikkien nykyaikaisten uistinten esikuvaksi. Mistä idea sitten syntyi? Tämä tarina on ilo jakaa.

Molskista vaan!

Vuonna 1834 nuori Julio T. Buel kalasteli Vermontissa Lake Bomosee -järvellä. Pian koitti lounastauon aika ja poika antoi veneensä ajelehtia eväitä syödessään. Äkkiä vene karahti kiveen, Julio horjahti – ja äidiltä (salaa) lainattu hopealusikka putosi laidan yli veteen.

Kalastajapoika katseli avuttomana lusikan pyörähtelyä kohti pohjaa ja näki hämmästyksekseen suuren kalan nappaavan lusikan ja uivan kiireesti pois.

Julio oli jo pitkään toivonut saalistavansa yhden järven suurista ruskeista taimenista, joten hän ryntäsi kotiin ja “lainasi” äidiltä vielä toisenkin lusikan. Hän sahasi siitä varren pois ja juotti koukun koveralle puolelle. Varren tynkään hän porasi reiän siimaan sitomista varten.

Aamuvarhain Julio palasi järvelle. Hän veti lusikkauistintaan veneen perässä kunnes tärppäsi: kyseessä oli kuin olikin yksi hänen haaveilemistaan taimenista – ja myöhemmin samana päivänä hän sai vielä toisen samanlaisen.
Pian poika kulki jo pitkin Castletonin kaupungin katuja esittelemässä ylpeänä saalistaan. Kun ihmiset kuulivat hänen napanneen valtavat kalat lusikkauistimella, hekin halusivat sellaisen.

Sana kiirii – kysyntä kasvaa

Julio päätti käyttää tilaisuuden hyväkseen. Hän teki muotin avulla uushopeasta aihioita, maalasi kuperan puolen punaiseksi, kiinnitti kolmehaaraisen koukun ja lisäsi muutaman höyhenen. Aluksi lusikanmallisia uistimia meni kaupaksi vain muutamia kappaleita. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Julio lähetti uistimiaan näytteeksi urheilukirjailija Frank Foresterille.

Testissä tehokkaaksi osoittautuneet uistimet tekivät Foresteriin suuren vaikutuksen ja hän esitteli ne kirjassaan Warwick Woodlands. Siitä seurasi valtava kiinnostus Julion keksintöä kohtaan. Vuonna 1848 Julio ryhtyi valmistamaan uistimiaan kokopäiväisesti. Ensimmäisen patenttinsa hän sai neljä vuotta myöhemmin.

Liiketoiminta kukoisti. Julio halusi ehdottomasti valmistaa vain erityisen korkeatasoisia uistimia, joten hän nimitti laaduntarkkailijaksi velipuolensa, jalokivikauppias Charles Piken. Kaikki materiaali oli huippuluokkaa: kiillotettua uushopeaa, nikkelöityjä koukkuja, pianolankaa ja aitoja vesilinnun höyheniä. Laatu ja tehokkuus puhuivat puolestaan, eikä erityistä mainontaa tarvittu.

Ansioitunut pioneeri

Julio T. Buel kehitteli useita muitakin uistimia ja vuonna 1876 hänelle myönnettiin Philadelphiassa ansiomitali urheilukalastauksen eteen tehdystä työstä. Valitettavasti Julio joutui sittemmin terveydellisistä syistä myymään yrityksensä – hän menehtyi vain vuotta myöhemmin, vuonna 1886.

Yrityksen omistaja vaihtui vuosien varrella useaan otteeseen, kunnes Eppinger Manufacturing osti liikkeen vuonna 1967. Lusikkauistinten myynti jatkuu edelleen Buel Spinner -nimellä. Siten kunnioitetaan nokkelaa miestä, jonka keksintö muutti kalastustapamme täysin.

Maailman ensimmäinen kultainen uistinraha

Vuoden 2020 erikoisuus tulee tässä: kalastuksen pioneeri, Julio T. Bulio saa kunniakseen uistimen muotoisen kultarahan, joka on maailman ensimmäinen laatuaan. Muoto on saanut inspiraation Buelin aivan ensimmäiseksi valmistamasta, yksikoukkuisesta lusikkauistimesta.

Aitoon 14 karaatin kultaan lyötävän uistinrahan julkaisija on Cookin saaret ja lyöntimäärä on rajoitettu vain 500 kappaleeseen. Puolet uutuuksista jää Yhdysvaltain markkinoille, mutta pieni osa on varattuna suomalaiskeräilijöille. Lisätietoja tilaussivulta https://www.suomenmoneta.fi/uutuudet/julio-buel-uistin-kultaraha

Kirjoittanut
Päivi Rantanen

Lähteitä: 

www.tiura.fi/historia/
www.nytimes.com/1981/06/21/sports/outdoors-lures-tell-fishing-s-history.html
www.gameandfishmag.com/editorial/4-lures-that-changed-fishing-forever/191119
www.whitehall.bloatedtoe.com/jtbuel.html