Tuntematon sotilas -elokuvan tekijöitä ryhmäkuvassa

Väinö Linnan romaaniin pohjautuva Tuntematon sotilas -elokuva kuuluu itsenäisyyspäivän perinteisiin. Tänä vuonna teos on erityisen ajankohtainen, sillä Linnan syntymästä tulee joulukuussa kuluneeksi tasan 100 vuotta.

Tuntematon sotilas -elokuva perustuu Väinö Linnan joulukuussa 1954 julkaisemaan romaaniin. Linna tiesi mistä kirjoitti – hän käytti esikuvana omaa sodanaikaista yksikköään, jalkaväkirykmentti 8:aa. Romaani nousi heti julkaisunsa jälkeen hyvin suosituksi, minkä ansiosta Linna pystyi jättämään työnsä tehtaassa ja ryhtymään vapaaksi kirjailijaksi.

Miljoonateos

Tuntemattoman sotilaan saama huomio johti filmausoikeuksia koskevaan kilpailuun. Voiton vei Toivo Jalmari Särkän luotsaama Suomen Filmiteollisuus, joka maksoi kiivaiden neuvottelujen jälkeen Linnalle tämän vaatimat miljoona markkaa.

Tuntemattoman sotilaan teko oli suuri riski, sillä sen budjetti paisui lähes 50 miljoonaan markkaan. Se oli Suomen siihenastisen elokuvahistorian kallein teos. Elokuva osoittautui kuitenkin menestykseksi tuoden Suomen Filmiteollisuudelle yli 200 miljoonaa markkaa. Elokuva oli myös ennätyksellisen pitkä, 181 minuuttia. Television puolella siitä on tosin näytetty lyhyempää versiota.

Sotilaat pääsivät katsomaan ensimmäisinä

Elokuvan ennakkoesitys järjestettiin joulukuun 19. päivänä 1955. Tapahtumassa oli mukana sekä elokuvaprojektiin osallistuneita että jalkaväkirykmentti 8:n entisiä sotilaita, heidän joukossaan Antti Rokan esikuvana toiminut Viljam Pylkäs.

Elokuvan tekijöitä ryhmäkuvassa.
Suomalaisen sotaelokuvan "Tuntematon sotilas" ensi-ilta elokuvateatteri Bio Rexissä 19. joulukuuta 1955. Elokuvan tekijöitä ryhmäkuvassa. Vasemmalta Kosti Klemelä (luutnantti Koskelan rooli), elokuvan ohjaaja Edvin Laine, kenraaliluutnantti P. A. Autti (JR 8:n ensimmäinen komentaja, kutsuvieras), Åke Lindman (alikersantti Lehdon rooli) ja Reino Tolvanen (alikersantti Rokan rooli). Taustalla Suomi-filmin logo. [LEHTIKUVA]

Vaikka yleisöstä löytyi elokuvakriitikoita, Särkkä kertoi jännittävänsä enemmän sotilaiden mielipidettä – he kun olivat salin suurimmat asiantuntijat. Elokuva sai hyvän vastaanoton – sodan sanottiin toistuneen todellisena valkokankaalla.

Kekkonen pisti Puolustusvoimat kuriin

Pari päivää myöhemmin järjestettiin Tuntemattoman sotilaan toinen ennakkoesitys, joka oli juhlanäytös Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi. Juhlanäytökseen osallistui paitsi sotilashenkilöitä, myös lukuisia politiikasta tuttuja kasvoja. Näytöstä oli katsomassa Suomen tuolloinen pääministeri Urho Kaleva Kekkonen, joka oli osaltaan auttanut elokuvan toteutuksessa.

Puolustusvoimat oli alkujaan kieltäytynyt lainaamasta Suomen Filmiteollisuudelle rekvisiittaa, sillä komentaja Kaarlo Aleksanteri Heiskanen oli loukkaantunut yhtiön aiemmin julkaisemasta Majuri maantieltä -sotafarssista. Tuntemattomasta sotilaasta pätkiä nähnyt Kekkonen käytti kuitenkin vaikutusvaltaansa ja varmisti, että tekijät saivat käyttöönsä muun muassa panssarivaunuja.

Odotettu ensi-ilta

Tuntemattoman sotilaan varsinainen ensi-ilta oli joulukuun 23. päivänä. Yleisö pääsi katsomaan elokuvaa tuolloin Helsingissä, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Riihimäellä, Tampereella ja Turussa. Kyyneleiltä ei vältytty ennakoissa, ensi-illassa eikä myöhemmissä esityksissäkään. Tuntemattomasta sotilaasta on tehty ajan saatossa myös muita versioita.

Linnan rehevä huumori, koskettavat kuvaukset ja kansanomainen puhekulttuuri ovat valloittaneet lukijat sukupolvi toisensa jälkeen. Tuntemattoman sotilaan lisäksi hänet tunnetaan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Tasan 100 vuotta sitten syntynyttä Linnaa on kunnioitettu muistovuoden johdosta muun muassa erikoiseurolla ja hopearahalla.