Suomi kuuluu tätä nykyä aina ennakkosuosikkien joukkoon, joten on helppo unohtaa, että näin ei ole aina ollut. Suomalainen jääkiekko on kulkenut pitkän matkan maailman huipulle 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.
Ensimmäinen maaottelu pelattiin jo vuonna 1928, ja viisi vuotta myöhemmin oli edessä maajoukkueemme ensimmäinen matka ulkomaille. MM-kisoissa oltiin ensimmäistä kertaa mukana Sveitsissä vuonna 1939.
Leijonarinnat
Symbolisesti tärkeä ottelu pelattiin 16. helmikuuta 1948, kun Suomi kohtasi olympiahankkeen kariuduttua näytösottelussa tšekkoslovakialaisen seurajoukkueen, Stadion Podolin. Tuolloin maajoukkueen pelipaitoja koristi ensimmäistä kertaa siniristilipun sijasta leijonavaakuna. Tämä oli aikanaan rohkea veto, vaikka nykyisin eläimiin viittaavat tunnukset ja lempinimet, kuten Susijengi, Huuhkajat ja Helmarit ovat urheilua seuraavalla väelle kovin tuttuja termejä.
Liekö joukkueen uusi symboli auttanut, kun Suomi voitti ottelun 9‒7. Seuraavana vuonna 1949 koittaneissa Tukholman maailmanmestaruuskisoissa Suomi otti ensimmäiset voittonsa MM-tasolla, ja maajoukkuetta alettiin kutsumaan tunnuksensa mukaisesti Leijonarinnoiksi.
”Leijonarinnat” oli ensimmäistä kertaa olympialaisissa mukana vuonna 1952 Oslossa. Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereelle vuonna 1965, jolloin isännöimme ensimmäistä kertaa MM-kisoja. 1960-luvulla kaadettiin ensimmäistä kertaa myös suurmaita (Kanada, Yhdysvallat, Tšekkoslovakia). Vuodet kuluivat ja leijonatunnus säilyi pelipaidan rinnassa. Sen yläpuolelle vakiintui 1960-luvulla myös teksti SUOMI.
Koko kansan tuntema tunnus
1970-luvun lopulla leijonavaakunalle haettiin muutosta, mutta leijona sai edelleen pysyä pelipaidan tunnussymbolina. Vaikka 1980-luvulla leijonavaakunasta irrotettu leijona alkoi ottaa vahvaa jalansijaa pelipaidoissa, kokeiltiin 1990- luvun taitteessa myös edestäpäin kuvattua pyöreää ja harjan paljastavaa leijonalogoa. Vuonna 1992 palattiin kuitenkin vaakunasta tuttuun leijonaan ja taustalle suunniteltuun kolmionmalliseen kilpeen.
Kevään 1995 MM-finaalissa Ruotsi kaatui lukemin 4‒1, ja Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden. Koko kansa meni voitosta sekaisin ja viimeistään tässä vaiheessa joukkueen leijonasymbolin tunsivat kaikki. Koko kansan Leijonia juhlittiin kaduilla ja toreilla ympäri maan.
SUOMI-teksti osana logoa on nähty sen jälkeen myös muodossa FINLAND, mutta nykyisin pelataan suomenkielisellä versiolla. Samaa leijonatunnusta käyttävät kaikki Suomen Jääkiekkoliiton alaiset joukkueet (miehet, naiset ja juniorit). Poikkeus tähän sääntöön ovat olympialaiset, joissa pelataan kansallisten jääkiekkoliittojen tunnusten sijasta jokaisen maan omalla kansallisella vaakunalla.
Nykyinen leijonatunnus otettiin käyttöön vuonna 2018 ja ensimmäistä kertaa se nähtiin peliasuissa Euro Hockey Tourilla vuonna 2019.
Leijonatunnukseen kiteytyy myös koko maajoukkueen merkitys suomalaisille: kun Leijonat pelaa, koko kansa kannustaa. Leijonat on yhteinen lauma, johon jokainen voi ylpeänä kokea kuuluvansa – olipa kyseessä pelaaja, valmentaja, kapteeni tai kannustaja.
