Suosittu Seteleiden vuosikymmenet -kokoelmamme pitää sisällään kymmenen historiallista suomalaisseteliä. Ajattelimme kertoa asiakkaidemme iloksi hieman näiden hienojen seteleiden takaa löytyvistä taiteilijoista, joista monet tunnetaan seteleiden sijaan paremmin muista töistään.
Rakennuksia ja setelisarjoja
Eliel Saarinen on kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehtejämme. Hänen töihinsä kuuluvat esimerkiksi Helsingin päärautatieasema sekä Lahden ja Joensuun kaupungintalot. Saarinen oli luomassa myös Suomen kansallismuseota. Saarinen muistetaan Suomen itsenäistymisajan merkittävänä katukuvan luojana – lisäksi hän suunnitteli sekä Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisen että itsenäisen Suomen ensimmäisen setelisarjan!
Itsenäistymistä edeltävät vuoden 1909 sarjaan kuuluvat setelit edustavat kansallisromantiikkaa. Niistä yksi kauneimpia on vesiaiheinen 5 markkaa, jossa näkyy rauhassa soutava kalastaja. Itsenäistymisen jälkeisessä vuoden 1922 sarjassa voidaan nähdä puolestaan klassismin vaikutteita. Melko vaikuttavia setelit olivatkin: nimellisarvoltaan isoihin rahoihin ikuistetut alastomat ihmishahmot herättivät paheksuntaa! Myös Suomen luonto näkyy näissä seteleissä, kuten perinteikästä kuusta kuvaavassa 5 markan rahassa.
Taidetta kankaalla ja paperilla
Saarisen kahden sarjan välissä mm. teoksistaan Francesca ja Hiihtäviä poikia tunnettu taidemaalari Väinö Blomstedt pääsi näyttämään taitonsa seteleiden suunnittelijana. Blomstedt suunnitteli pikkuseteleitä jo ennen Suomen itsenäistymistä, mutta ne otettiin pienin muokkauksin käyttöön vasta vuonna 1918. Niistä pienin, 25 penniä, on erikoinen monellakin tapaa. Se on Suomen ainoa liikkeeseen laskettu 25 pennin seteli. Lisäksi se on sekä kooltaan että nimellisarvoltaan historiamme pienin markkaseteli. Seteliä valmistettiin vain parin vuoden ajan.
Suomen muotoilija
Tapio Wirkkalan sanotaan muotoilleen Suomen – kotimaisen taideteollisuuden sodanjälkeistä kultakautta onkin kutsuttu ”Wirkkalan kaudeksi”. Wirkkala loi monia käyttöesineitä aina sähkökatkaisijasta ketsuppipulloon ja Koskenkorva-pullon etikettiin. Hänen klassikkoihinsa kuuluvat mm. Kanttarelli-maljakko, Ultima Thule -lasisto sekä vuoden 1955 setelisarja.
Sarjaan sisältyy kahta presidenttiä, K. J. Ståhlbergiä ja J. K. Paasikiveä, kuvaavat setelit. Kun muotokuvan käyttöä rahassa kysyttiin Paasikiveltä, hän ilmoitti suostuvansa mikäli Ståhlbergkin suostuu. Valitettavasti vain Paasikivi ehti nähdä oman setelinsä liikkeessä, sillä Ståhlberg menehtyi ennen seteleiden liikkeeseen laskua. Nämä kaksi herraa esiintyivät lopulta Suomen seteleissä kolmenkymmenen vuoden ajan. Seteleiden nimellisarvotkin ehtivät muuttua rahauudistuksen myötä.
Taiteellinen perhe
Kun vuoden 1945 sarjaan tarvittiin täysin uudet 50 ja 100 markan setelit, työ annettiin taiteilija Signe Hammarsten-Janssonille. Hammarsten-Jansson oli tullut tunnetuksi kirjojen ja lehtien kuvittajana sekä postimerkkien suunnittelijana – hän piirsi Suomen postimerkkejä yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Hammarsten-Jansson loi muodoltaan mielenkiintoiset lähes neliön malliset setelit, joihin hän ikuisti Helsingissä sijaitsevan Aleksanteri II:n patsaan jalustaveistoksia. Helsingistä löytyy myös hänen puolisonsa Viktor Janssonin tekemiä veistoksia, joista osan mallina toimi heidän tyttärensä Tove. Tove Jansson muistetaan rakkaiden Muumien luojana.
