Aitoa Tunturikultaa Suomen Lapista

Kultaa kaivetaan maailmanlaajuisesti noin 2500‒3000 tonnia vuodessa. Valtaosa koruihin ja numismaattisiin tuotteisiin käytettävästä kullasta on kierrätyskultaa, mutta myös uuden kullan kysyntä on luonnollisesti suurta.

Suomalainen kulta tulee pääasiassa Lapista. Sitä kaivetaan vuosittain noin 25 kiloa eli alle 1 % maailmanlaajuisesta tasosta.

Lemmenjoen tunturipuroista

Tunturikulta on aitoa kotimaista kultaa, joka on peräisin Inarin Lemmenjoen pienistä puroista lumoavien tunturimaisemien kupeesta. Vastuullisesti kaivettu Tunturikulta on kerätty perinteitä sekä Suomen arvokasta luontoa ja pohjoista maisemaa kunnioittaen.

Lemmenjoelta etsittiin kultaa jo vuonna 1872, mutta ensimmäinen löydös tehtiin vasta vuonna 1945. Sen jälkeen alueelle nousikin melkoinen kultakuume. Kultaryntäys oli huipussaan vuosina 1949‒1951, minkä jälkeen se hiipui, kunnes vilkastui jälleen 1970-luvulla. Tankavaaran kullanhuuhdontakilpailut, Kultamuseo ja presidentti Kekkosen vierailut lisäsivät mielenkiintoa kullankaivua kohtaan. Edelleen valtaosa Suomessa kaivettavasta kullasta tulee Lemmenjoelta.

Kuva joesta

Koneellinen kullankaivuu Lemmenjoella loppuu kaivoslain uudistuksen takia vuoden 2020 aikana. Sen myötä kullantuotto vähenee tulevaisuudessa merkittävästi, mikä tekee Tunturikullasta entistä harvinaisempaa.

Korkea kultapitoisuus

Tunturikullan kultahippujen kultapitoisuus on maailmanlaajuisestikin korkea, peräti 94-96 painoprosenttia. Kultahippuja käytetään koruissa ja koriste-esineissä sekä erilaisissa keräilytuotteissa, kuten kultaharkoissa ja mitaleissa.

Suomen Monetan pitkäaikainen yhteistyö Lemmenjoen kullankaivajien kanssa mahdollistaa Tunturikullan tarjoamisen asiakkaillemme. Lemmenjoelle saakka ei sentään tarvitse kultahippujen perässä matkustaa. Aitoa tunturikultaa löydät mm. Suomen Leijonavaakuna -kultaharkosta ja Lappi – Villi erämaa -kokoelman mitaleista.